Kuka auttaa, kun Viron-laivalla rymisee?

Suomen ja Viron viranomaiset harjoittelivat syyskuussa yhteistoimintaa Baltic Queen -aluksella. Tositilanteessa Suomen laki aiheuttaisi kuitenkin yhteistoiminnalle haasteita.

Kuutoskannen karaokebaarissa soi epävireinen Satumaa. Matkaa Tallinnaan on vielä puolitoista tuntia. Kymmenen paria on uskaltautunut tanssilavalle tavailemaan tangon askelia. Samaan aikaan koukut kiinnittyvät ulkokannen kaiteisiin, ja poliisin valmiusyksikön eli Karhu-ryhmän ja Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueen henkilöstöä alkaa yksi kerrallaan tupsahdella kaiteen yli. 

Laivan henkilökunta alkaa ohjata matkustajia pois ulkokannelta häiritsemästä operaatiota. Moni utelias jää kuitenkin ikkunan taakse kurkkimaan. Valtaosan huomion keskittyessä köysiä pitkin kipuaviin Karhu-miehiin, jää monelta huomiotta laivan yläpuolella leijuva helikopteri, josta toinen ryhmä valmiusjoukkomiehiä valmistautuu laskeutumaan alukselle.

Aluksen sisätiloissa tilanne on riistäytynyt käsistä. Huligaanit ovat aloittaneet joukkotappelun, joka on paisunut niin suuriin mittasuhteisiin, ettei aluksen henkilökunta kykene enää purkamaan tilannetta. On pelättävissä, että laivan hallinta ja ohjaus siirtyy rikollisille  

– Hyvät matkustajat. Aluksella on käynnissä viranomaisten harjoitus. Ei syytä huoleen, Baltic Queenin keskusradiosta kuulutetaan. Viesti toistetaan vielä viroksi ja englanniksi. 

Karhu-ryhmäläisten lisäksi kannella alkaa näkyä toisenlaisessakin varustuksessa olevia, kasvonsa peittäneitä poliisin erikoismiehiä. Monella heistä on hihassaan Viron lippu. Koska kaikki tapahtuu Viron aluevesillä, on harjoitus Viron johtama – kuten myös olisi tositilanne. Jos jokin EU-valtio katsoo, ettei se pysty omin voimin ratkaisemaan käsillä olevaa kriisiä, voi se pyytää apua naapurimailta. Erikoisen tilanteesta tekee se, että tosipaikan tullen Suomen nykyinen lainsäädäntö tekee viranomaisavun antamisesta ulkomaille hankalaa.

Syy tälle on se, ettei Suomi ole antanut kansallista, tarkempaa sääntelyä poliisin rajat ylittävään avunantoon liittyvästä menettelystä. Sen sijaan avun vastaanottamisen osalta laki on ajan tasalla. 

Lainvalvojien rajat ylittävästä yhteistyöstä on sovittu muun muassa Prümin sopimuksessa, Prüm-päätöksessä ja Atlas-päätöksessä, joiden tarkoituksena on helpottaa taistelua kansainvälistä rikollisuutta ja terrorismia vastaan. 

– Atlas-päätös on yleisellä tasolla EU:n lainsäädäntöä, ja se on sellaisenaan jäsenvaltioita velvoittavaa. Suomessa on kuitenkin katsottu päätöksen täytäntöönpanon edellyttävän kansallista lainsäädäntöä, poliisiylitarkastaja Markku Ryymin poliisihallituksesta selventää. 

Prümin sopimuksen eräistä määräyksistä tuli Prüm-päätöksen myötä osa EU-lainsäädäntöä vuonna 2008. Suomessa Prüm-päätöksen täytäntöönpano toteutettiin niin kutsutulla Prüm-lailla, joka annettiin joulukuussa 2011.

– Lakiin otettiin pienin mahdollinen minimisäätely eli kansallisella lailla annettiin säännökset niistä seikoista, joita haluttiin päätöksen määräyksiä tarkemmin säädellä, Ryymin kertoo. 

 

Viron valmiusyksikkö K-Kommando, RVL:n valmiusjoukkue ja Karhu-ryhmä ovat päässeet alukselle. Suurin haaste, eli mustana vellova Suomenlahti, on selätetty. Viimeisimmän tiedon mukaan huligaanit riehuvat aluksen henkilökunnan tiloissa. 

Laivalla turvaudutaan aluksen henkilökunnan asiantuntemukseen. He osaavat kertoa valmiusyksikön miehille parhaan reitin ja muuta tehtävän suorittamisen kannalta oleellista tietoa. Ryhmät ohjataan joukkotappelijoiden luokse niin, että huligaanit saavat mahdollisimman vähän aikaa varautua poliisin tuloon. 

Karhun johtajan mukaan toimintaympäristönä Viron-laiva on loppujen lopuksi hyvin samankaltainen kuin moni muukin.  

– Kyseessä on tavallaan peruspoliisitoiminnallinen tilanne. Harjoituksessa kohdattiin suuria ihmismääriä ja otettiin haltuun suuria tiloja. Tällaisia tilanteita voi tulla eteen harva se päivä, Karhu-ryhmän johtaja kertoo. Hän ei työnsä luonteen takia halua nimeään julkisuuteen. 

EU-maiden valmiusyksiköt käyttävät yhteisoperaatioissa kommunikoidessaan englanninkielistä sanastoa ja käsimerkkejä, jotka on standardisoitu EU-tasolla valmiusyksiköiden yhteistyöverkostossa. Yksityiskohtia viestintäkeinoista Karhu ei halua paljastaa.

Karhu-ryhmän vetäjä kuvailee valmiusyksiköiden operoinnin pohjavireen olevan syvästi pragmaattinen eli maalaisjärkeen perustuva,  oli kyse sitten kotimaan operaatiosta tai yhteistyöstä ulkomaisten joukkojen kanssa. 

Jokainen valmiusyksikkömies hallitsee kotimaasta riippumatta kutakuinkin samat perustaidot. Naapurimaiden varaan ei rakenneta odotuksia.

– Kaikilla valtioilla on vahva sisäisen turvallisuuden intressi, Karhun johtaja selventää. 

Mutta kuten ihmisillä aina, jokaisella erikoismiehellä on omat vahvuusalueensa. 

– Kun tarvitaan joku käyttämään köysiä, valitaan operaatioon osallistuvista siihen tehtävään paras osaaja, Karhun johtaja kuvailee.

 

Poliisijohtaja Tomi Vuoren mukaan perusongelma avomerellä toimimisessa on oikeanlaisen uhka-arvion tekeminen ennen tehtävää. Avomerelle lähteminen vaatii aina enemmän järjestelyä kuin tyypillisemmät operaatiot, ja vahvistuksien saaminen on hankalaa. 

Niin poliisilla kuin rajavartiolaitoksella on ympärivuorokautinen päivystys vuoden jokaisena päivänä. Kun merelle syntyy hätätilanne, jota aluksen oma henkilökunta ei pysty ratkaisemaan, otetaan yhteys niin sanottuun viranomaisen kontaktipisteeseen. 

– Kun kontaktipiste on saanut tiedon tapahtuneesta, paikalla oleva viranomaisjohto päättää, miten tilanteeseen reagoidaan, Vuori selittää. 

Päätös tehtävään lähtemisestä on tehtävä nopeasti, sillä tilanne merellä voi edetä huonompaan suuntaan. Kahdenkymmenen minuutin päästä valmiusyksikkö on jo matkassa. Tomi Vuoren mukaan avunantoon liittyviä esikuntaprosesseja on vielä varaa tehostaa, etenkin tulevaa lainsäädäntöä silmällä pitäen. 

Nyt vireillä on kolme viranomaisten toimintavaltuuksia koskevaa hallituksen esitystä, jotka on annettu eduskunnalle. Niiden käsittely valiokunnissa on jo aloitettu. Poliisin toimintaa koskevan hallituksen esityksen osalta lainsäädännän toivotaan tulevan voimaan jo ensi vuoden alusta.

Periaatteessa apua voi antaa ilman lainsäädäntöä, mutta sille ei ole olemassa vahvistettua menettelytapaa. EU:n Neuvoston Prüm-päätös sitoo jäsenvaltioita, mutta tarkemman kansallisen lainsäädännön puuttuessa viranomaisen velvoitteet ja oikeudet ovat jossain määrin harmaalla alueella.

– Kun säännökset selkiytetään, vaikuttaa se varautumiseen ja valmistautumiseen sekä ilman muuta edistää valmiutta käynnistää toiminta nopeammin, Ryymin sanoo.  

Hallituksen esityksen mukaan Poliisihallitus tekisi päätöksen avunannosta Prüm-päätöksen mukaisten yhteisten operaatioiden ja Atlas-yhteistyön osalta. Sisäministeriötä pitäisi aina informoida vireillä olevasta yhteistyöstä sekä yhteistyön aloittamisesta. Ministeriö voisi päättää aloitetun yhteistyön tai avun jatkamisesta tai lopettamisesta.

Poiketen aikaisemmasta tämän syksyn harjoituksessa ei ollut mukana puolustusvoimien edustajia. Edellisen kerran, kun vastaavanlainen harjoitus järjestettiin, mukana oli myös Utin jääkärirykmentin erikoisjääkäreitä ja NH90-kuljetushelikoptereita. 

– Tosipaikan tullen saattaisimme joutua pyytämään puolustusvoimilta kuljetustukea, Tomi Vuori toteaa. 

Huligaanijoukko on taltutettu. Alus alkaa lähestyä Tallinnan satamaa ja D-terminaalia. Kiinalaisista eläkeläisistä koostuva turistiryhmä kohtuuttoman suurine matkalaukkuineen järjestäytyy ovelle odottamaan pääsyä Tallinnaan muutaman suomalaisen viritellessä vetokärryjään. Pian heidän selkiensä takaa alkaa kuulua iloista naurua, kun sinivalkoisilla monikymmenpäinen hihamerkeillä varustettu maaliryhmä kävelee rappusia alas valmiusmiehiä kannoillaan. Suuntana heillä on laivan messissä odottava illallistarjoilu. 

Parikymppisistä opiskelijoista koostuneille maaliryhmäläisille kokemus on varmasti ollut ikimuistoinen. Kiinalaisista sen sijaan harva nostaa katsetta Tallinnan-turistilehtisestä. Iltojen pimetessä vanhakaupunki on kuulemma taianomainen.  

 

 

 

Näköislehdet