"Luottamuksenosoitus Suomen puolustuskyvylle" – Kriisitilanteessa pohjoisen Nato-joukkoja komennetaan pian Mikkelistä käsin

Nato sijoittaa Mikkelin maavoimajohtoportaaseen aluksi 26 sotilasviranomaista seitsemästä eri maasta. Lopullinen vahvuus tulee olemaan viitisenkymmentä sotilasviranomaista.

Naton pohjoisen alueen maavoimajoukkojen johtoportaan perustaminen Mikkeliin on tavattoman hieno asia, sanoo maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki.

– Naton jäsenmaista Suomella on pisin maaraja Venäjän kanssa. Johtoportaan perustaminen Mikkeliin osoittaa, että luottamus Suomen puolustuskykyyn on vahva, Välimäki jatkaa.

Rauhan aikana maavoimajohtoporras, eli Multi Corps Land Component (MCLCC),  suunnittelee Naton maavoimien toimintaa pohjoisella alueella ja koordinoi Suomessa tapahtuvaa harjoittelua. 

Kriisitilanteessa johtoportaasta komennettaisiin pohjoisen alueen Nato-joukkoja. Välimäen mukaan toiminnalla vahvistetaan liittoutuman pelotetta ja puolustusta.

Maavoimien johtoporras Mikkelissä on korkein Nato-johtoporras Suomessa. Se toimii Yhdysvalloissa sijaitsevan Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaan alaisuudessa.

Suomi vahva tekijä

Alkuvaiheessa Nato sijoittaa Mikkeliin 26 upseeria seitsemästä eri maasta: Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Alankomaista, Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta. 

Mikä tahansa Naton 32 jäsenmaasta voi lähettää upseereitaan Mikkeliin. Lopullinen Naton vahvuus Mikkelin johtoportaassa tulee olemaan 45–50 sotilasviranomaista.

Yksi heistä on norjalainen eversti Ove Staurset, joka johtaa Mikkelin maavoimajohtoporrasta yhdessä Välimäen kanssa. Staurset on Suomen sotilasliittohistorian ensimmäinen Nato-komentaja. Hän odottaa komennustaan Suomeen innolla.

Naton osastopäällikkö Ove Staurset aloittaa työnsä Mikkelissä Nato-toimintojen päällikkönä kesällä. Kuva: Yankuan Zhang

– Projekti on vaatinut paljon työtä ja suunnittelua. Olen kiitollinen kaikille osallisille, jotka ovat mahdollistaneet ja sitoutuneet tähän yhteistyöhön, kesällä Mikkeliin muuttava Staurset sanoo.

– Suomi on Natossa vahva tekijä, mistä johtoportaan perustaminen Suomeen kertoo. Asiat ovat edenneet nopeasti ja yhteistyö sujunut hyvin, Naton maavoimajohtoportaan apulaisesikuntapäällikkö, brittiläinen prikaatikenraali Chris Gent lisää.

Mikkeli luonteva valinta

Johtoportaan toiminta käynnistyy syksyllä Karkialammen sotilasalueella, jossa sijaitsee myös Maavoimien esikunta. Esikuntatoiminnot sijoittuvat kallion sisään rakennettuihin tiloihin. Vielä tässä vaiheessa Naton läsnäolo ei näy kaupungissa.

– Yhteistoiminta Suomen Puolustusvoimien ja Naton välillä on ollut jo pitkään tiivistä, yhteisellä asiallahan tässä ollaan. Kulisseissa tehdään tosi paljon, vaikka se ei näy, sillä päämajasta suurin osa onkin ”kiven sisällä”, Välimäki kertoo.

Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen uskoo, että Naton johtoporras kansainvälistää kaupunkia. Johtoportaan perustaminen nimenomaan Mikkeliin on Kinnusen mielestä luonteva jatkumo kaupungin pitkälle sotilasperinteelle.

– Kyllähän tällainen globaali sotilaspoliittinen ulottuvuus on Mikkelille iso juttu. Olemme tehneet paljon yhteistyötä paikallisten asunnonvälittäjien kanssa, jotta käytännön asiat saadaan järjestettyä.

Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnusen mukaan johtoportaan perustaminen Mikkeliin ei ollut yllätys, sillä kaupungilla on pitkä perinne sotilaskaupunkina. Kuva: Yankuan Zhang

Kinnunen toivoo, että Naton presenssi jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen ja myös yritystoiminta pääsee kansainväliseen markkinaan mukaan. Johtoportaan perustamisen myötä Mikkeliin on syntynyt myös kansainvälisen varhaiskasvatus- ja koulupolun mahdollisuus.

Mikkelin kaupunki järjesti Naton maavoimajohtoportaan perustamista koskevan tiedotustilaisuuden tiistaina. Tilaisuudessa puhuivat Suomen maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki, Naton osastopäällikkö Ove Staurset, Naton maavoimajohtoportaan edustaja, prikaatikenraali Chris Gent ja Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen.

Karkialammen sotilasalue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä keskustasta. Nyt sen edustalla liehuu myös Nato-lippu. Kuva: Yankuan Zhang