Kriisinhallintaoperaatiossa kuin kala vedessä

Puolustusvoimien kansainvälinen keskus on yhdessä Puolustusvoimien kielikeskuksen kanssa lokalisoinut uraauurtavan teoksen nimeltään English For UN Military Peacekeepers. Projekti on vaatinut monialaista yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Puolustusvoimien kansainvälinen keskus on yhteistyössä Puolustusvoimien kielikeskuksen kanssa lokalisoinut English For UN Military Peacekeepers -käsikirjan suomalaisen kohdeyleisön tarpeisiin sopivaksi. Jakelun joukko-osastoille on tarkoitus alkaa helmikuun aikana.

Idea projektista sai alkunsa, kun kansainvälisten koulutuskeskusten maailmanlaajuisessa konferenssissa nousi esiin alkuperäinen British Councilin ja Indonesian National Defence Forces Peacekeeping Training Centerin yhdessä tuottama ensimmäinen versio. Tämän pohjalta Puolustusvoimien kielikeskuksen asiantuntijat arvioivat, että kyseessä on sellainen tuote, josta kannattaa tehdä suomenkielinen versio.

Kun maailmalta löydetään hyvä tuote, perinteisesti Kielikeskusta pyydetään kääntämään se. Kielikeskuksella kielikoulutussektorin johtajana toimivan Laura Murron mukaan nyt kyseessä oli heillekin ainutlaatuinen projekti. Käsikirjan nähtyään Murto totesi, ettei pelkkä kääntäminen tässä tapauksessa palvele tarkoitusta ja kääntämisprojekti päätettiin laajentaa lokalisaatioprojektiksi.

Lokalisointiin kuuluu kääntämisen lisäksi erityispiirteiden lisääminen paikallista käyttöä varten. Lokalisoinnin yhteydessä alkuperäinen versio myös päivitettiin niin, että se vastaa YK:n ajantasaisia ohjesääntöjä. Lokalisoitu käsikirja on osa Puolustusvoimien ohjesääntötuotantoa.

Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen majurin Jarmo Vilon mukaan Puolustusvoimilta on aiemmin puuttunut ajantasainen ja käytännönläheinen opetusmateriaali asiaan liittyen. Uusi opetuspaketti on vastaus tähän tunnistettuun tarpeeseen.

Opetuspaketti sanana kuvaa teosta hyvin, koska kyseessä ei ole vain yksi painettu käsikirja. Kirjasta julkaistaan myös rinnalla tuotettu verkkoversio PVMoodle-oppimisympäristöön. Sen tarkoituksena on nykyaikaistaa vanha kirjaversio, mahdollistaa nykyaikaisia moderneja oppimismahdollisuuksia ja tuoda alkuperäinen kirja yhä laajemmalle joukolle käytettäväksi.

Verkkoversiota on tarkoitus päivittää tasaisemmin kuin paperista kirjaa. Verkkoversio on tuotettu täysin kotimaisin voimin Maanpuolustuskorkeakoulussa, eikä vastaavaa ole koskaan aiemmin julkaistu. Paperisesta käsikirjasta ei kuitenkaan haluttu täysin luopua, koska on mahdollista, ettei kohdeyleisö pääse aina netin äärelle, jolloin perinteinen kirja tulee tarpeeseen.

Kriisinhallintaoperaatioissa monien kansallisuuksien edustajat toimivat saman lipun alla. (Kuva: UN PHOTO / WOLFGANG GREBIEN)

Huomion keskipisteenä suomalaiset joukot

Teos on erityisesti ajateltu suomalaisia kansainvälisiä valmiusyksikköjä, kriisinhallintaoperaatioihin lähtijöitä ja sotatieteen kandidaattiopintoja suorittavia kadetteja varten. Jokainen aiheesta kiinnostunut pääsee kuitenkin perehtymään kyseiseen teokseen, ja se onkin tuotettu YK-kontekstissa siksi, että kyseinen julkaisu voidaan pitää julkisena asiakirjana. Kuitenkin monet käsitteet ja asiat, joita käsitellään, ovat tismalleen samoja riippumatta siitä, lähteekö henkilö sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin YK:n, Naton vai EU:n lipun alle.

Suomalaisten peruskielitaito on Murron mukaan yleisesti hyvä, mutta esimerkiksi YK:ssa käytettävä jargon ei ole enää yleiskieltä ja näin ollen tuottaa haasteita itse kullekin.

– Uskallan väittää, että vaikka kielitaito olisi kuinka hyvä, ei kukaan olisi operaatioalueella heti kuin kala vedessä, Murto vakuuttaa.

Nyt julkaistava versio keskittyy englanti–suomi-käännöksiin. Monissa YK:n operaatioissa ranska on kuitenkin operaation virallinen kieli. Näin ollen on mahdollista, että suomalaiset joutuvat myös operaatioihin, joissa operaatiokielenä toimii englannin sijasta ranska. Vilon mukaan tarve sellaiselle versiolle, joka tukisi suomalaisia yhteistoimintaan ranskalaisten kanssa, on kuitenkin tunnistettu, ja ranskan mahdollisen käännösversion mahdollisuuksia on tarkoitus tutkia myöhemmin.

Pääesikunnan koulutusosasto julkaisi suomi–englanti-sanakirjan viimeksi vuonna 1992, eikä sellaista ole sen koommin tehty. Murron mukaan ihmiset ovat kyselleet kyseisen sanakirjan perään vieläkin, varsinkin operaatioihin lähtiessään.

– Koska se on vuodelta 1992, on se jo auttamattomasti vanhentunut. Nykyään, kun asiat muuttuvat niin nopeasti, sellaista ei olla tuottamassakaan enää, koska se ei pysy ajan mukana, Murto toteaa.

Keskeisinä teemoina uudessa teoksessa ovat yleisimmät tehtävät, joita suomalaiselle jääkäripataljoonallekin voidaan käskeä. Näitä ovat esimerkiksi siviilien suojelu ja siihen liittyvät käsitteet ja teemat. Kirjan ensimmäinen osa esittelee ylipäätänsä Yhdistyneiden kansakuntien toimintaa ja esimerkiksi YK:n operaatioiden mandaatin muodostumista. Se on hyvin keskeinen osa sitä, miten esimerkiksi voimankäyttösäännökset vaikuttavat yksittäisen sotilaan toimintaan.

– Jokaisen sotilaan tulee tuntea se, mitä merkityksiä avainsanoilla ja avainlauseilla on hänen omassa tehtävässään, Vilo painottaa.

Näin ollen ensimmäinen kappale käsittelee hyvin pitkälti YK:n yleistä sanastoa. Seuraavassa kappaleessa kuitenkin perehdytään enemmän jo sotilaalliseen erikoissanastoon. Siinä käsitellään sellaisia sanoja ja sanontoja, jotka ovat keskeisiä, kun jääkäripataljoona tai sen yksittäinen ryhmä tai sotilas kohtaa operaatioissa erilaisia tilanteita. Kirja sisältää siis sekä yleistä että ammattispesifiä sanastoa.

Teoksen toinen ja kolmas kappale sisältävät ajankohtaisia ja tärkeitä elementtejä kaikille rauhanturvaajille, niin radiokommunikaatioharjoituksia kuin siviilien suojeluun liittyviä periaatteita. Teemat tukevat YK:n päätöslauselman 1325 -kansallista toimintaohjelmaa.

Monialaista yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti

Projektin loppuun saattaminen on vaatinut paljon eri alojen ammattitaitoa. Yksi esimerkki tästä on nykyisellään kaikessa sotilaallisessa kriisinhallinnassa esiintyvä englanninkielinen sana "gender", jonka vastine suomeksi vaihtelee tilanteen mukaan. Teokseen on sisällytetty lausunto Kotimaisten kielten keskukselta siitä, mitä kyseinen sana tarkoittaa suomeksi ja miten sitä kuuluu käyttää sotilasympäristössä.

– En usko, että kukaan olisi yksin pystynyt tuottamaan tällaista teosta – eivät sotilaat eivätkä siviilit. Paras lopputulos saadaan sillä, että yhteistyö on monialaista niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, Vilo korostaa. 

Teoksen esipuheesta löytyy sähköpostiosoite, johon voi lähettää kehitysehdotuksia. Vilo ja Murto painottavat, että se ei ole näkyvillä vain muodollisuuden vuoksi. Heidän mukaansa kaikki kokemukset siitä, miten opetuspaketti toimii osana koulutusta tai itseopiskelumateriaalina on tervetullutta. Jo pelkästään tieto siitä, ketkä kirjaa käyttävät, on arvokasta palautetta. Sitä kautta osataan uutta versiota tehdessä paremmin huomioida ne, jotka kuuluvat kohdeyleisöön. Palautteen antajan olisi kuitenkin hyvä huomioida, että kyseessä on julkaisun ensimmäinen versio eikä siinä ole pystytty ottamaan kaikkien tarpeita huomioon.

– Ilman palautetta meidän on hyvin vaikea lähteä sitä ylläpitämään yhä uusille saapumiserille. Käyttäjäkokemus ja siitä saatu palaute ovat kultaakin kalliimpia, Vilo alleviivaa.