Kriisinhallinnan tarpeet muuttuvat maailman mukana

Parlamentaarinen kriisinhallintakomitea piirtää kriisinhallinnan tulevaisuuden suuntalinjat sekä suuntaa resursseja maailman konfliktipesäkkeisiin. Maaliskuussa perustettu komitea aloittaa työnsä kesäkuussa koronaepidemian aiheuttamien viivästysten vuoksi.

Maaliskuussa perustetun parlamentaarisen kriisinhallintakomitean tarkoitus on tehostaa Suomen kriisinhallintaresurssien käyttöä, tarkastella osallistumisen periaatteita sekä varmistaa riittävä osallisuus maailman kriisinhallintaoperaatioissa. Lisäksi tarkoitus on lisätä osallisuutta YK-johtoisissa operaatioissa hallitusohjelman mukaisesti. Komitean puheenjohtaja, valtiosihteeri Johanna Sumuvuori kertoo, että komiteatyön aloittaminen viivästyi koronaepidemian vuoksi. Muodollista työtä ei ole kyetty vielä aloittamaan, mutta komitean jäsenet ovat aloitelleet työtään etäyhteyksin.

– Meillä oli tarkoitus aloittaa vähän aikaisemmin, mutta koronakriisi tuli tähän väliin. Tarkoitus olisi, että pääsemme kesäkuun aikana järjestäytymään virallisemmin, Sumuvuori taustoittaa.

Tarve kriisinhallinnan resurssien kokonaisvaltaisesta tarkastelusta oli kirjattu jo Rinteen hallitusohjelmaan, ja sama kirjaus on myös nykyisen Marinin hallituksen ohjelmassa. Tavoitteena on hallituskaudet ylittävä kokonaisvaltainen katsaus kriisinhallinnan tulevaisuuteen sekä mahdollisten muutosten kartoittamiseen. Komitea perustettiin samaan aikaan Ilkka Kanervan johtaman asevelvollisuuskomitean kanssa. Valtiosihteeri Sumuvuori näkee, että komitean perustamisen taustalla on hallitusohjelman lisäksi kriisinhallinnan merkittävä rooli Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

– Kriisinhallinta on hyvin tärkeä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopiste. Kriisinhallinta on tärkeä keino edistää rauhaa ja vakautta, mutta se ylläpitää myös kansallista puolustuskykyä, Sumuvuori linjaa.

Komitea tulee keskittymään työssään sekä sotilaalliseen kriisinhallintaan että siviilikriisinhallintaan. Sumuvuoren mukaan tarkoitus on kriisinhallintatyön näkeminen laajassa kontekstissa, johon kuuluvat myös kehitysyhteistyö ja humanitäärinen työ, sillä niin kriisinhallinta- kuin humanitäärisetkin operaatiot toimivat usein samoilla alueilla. Tarkoitus on myös varmistaa Suomen riittävä osallisuus YK:n operaatioihin. Kriisihallintaosallisuuden vahvistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. 

– YK-painotus ei tarkoita sitä, että muuhun ei panostettaisi. Suomi osallistuu jatkossakin EU:n, Naton sekä mahdollisesti eri maaryhmien operaatioihin, Sumuvuori korostaa. 

Muuttuva maailma asettaa haastensa myös rauhanturvatoiminnalle. Komitea aikookin tarkastella Suomen resursseja kriisinhallintaoperaatioissa suhteessa muuttuneisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin. Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat myös operaatioiden tarpeisiin ja niiden kehittämiseen tulevaisuudessa.

– Tarkoitus on katsoa, millä tavalla kriisinhallintaoperaatiot ovat muuttuneet ja millaisia vaatimuksia ne asettavat operaatioidemme toimintakyvylle, kalustolle, sekä henkilöstölle, Sumuvuori listaa.

Tulevaisuudessa kriisinhallinnan painopiste on siirtymässä Afrikkaan entistä voimakkaammin. Maanosan vanhat haasteet ja konfliktit saavat uuden kilpailijan koronavirusepidemiasta, jonka huippu Afrikan maissa on vasta tuloillaan. Lisäksi ilmastonmuutoksen kaltaiset globaalit haasteet voivat syventää alueella jo entisestään kyteviä konflikteja. Tämä on noteerattu myös Suomessa, ja Afrikan osuus Suomen kriisinhallintatoiminnassa tulee nousemaan tulevaisuudessa. Hallitus aikoo tarkastella suhteitaan maanosaan erityisen Afrikka-strategiansa avulla. Valtiosihteeri Sumuvuori sanoo, että Afrikka-strategiassa nousee esiin taloudellisten ja poliittisten suhteiden lisäksi myös rauha ja turvallisuus. 

– Suomi on aktiivisesti osallistumassa kansainvälisen yhteisön ponnisteluihin Afrikan rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi. Sahelin alue on tällä hetkellä erityisen suuri huolenaihe terrorismin leviämisen näkökulmasta, Sumuvuori avaa. 

Kriisinhallintaoperaatioiden tulevaisuuden haasteisiin lukeutuu ymmärrettävästi myös koronaviruksen aiheuttama maailmanlaajuinen pandemia. Muun muassa Irakin Isisin toiminnan vastainen OIR-koulutusoperaatio on jouduttu laittamaan tauolle ja operaation kokoonpanoon on tulossa kesällä muutoksia. Myös muiden operaatioiden toteuttamisessa ilmenee haasteita esimerkiksi maiden sisäisten liikkumarajoitusten vuoksi. 

Sumuvuori kertoo, että epidemian ehkäisy on otettu huomioon kriisinhallintatoiminnassa rotaatiota vähentämällä ja välttämällä kontakteja paikalliseen väestöön. Tarkoituksena on estää viruksen leviäminen asemaihin rauhanturvaajajoukkojen mukana sekä suojata omia joukkoja. Tulevaisuus tulee näyttämään, miten pandemia vaikuttaa kriisinhallinnan kokonaistilanteeseen.

– Se voi vaikuttaa kriisinhallintatarpeiden kasvamiseen ja toisaalta johtaa myös siihen, että taloustilanteen heikkeneminen monessa maassa aiheuttaa haasteita myös kriisinhallintabudjeteille, Sumuvuori arvelee.