Kriisinhallinnan ammattilaiset kokoontuivat Hietaniemessä

Kansainvälinen rauhanturvaajien päivä toi kriisinhallintaveteraanit juhlatilaisuuteen Hietaniemen hautausmaalle. Turvavälein vietetyssä tilaisuudessa palkittiin myös vuoden rauhanturvaajana kriisinhallinnan moniosaaja, reservin vääpeli Henri Tienvieri.

Kansainvälistä YK:n rauhanturvaajien päivää vietettiin jälleen 29. maaliskuuta ympäri maailmaa. Vuoden 2020 rauhanturvaajien päivän teemana oli naispuoliset rauhanturvaajat sekä heidän avainasemansa rauhan saavuttamiseksi konfliktialueilla. Päivän teeman mukaisesti YK pyrkii nostamaan naisten määrää kriisinhallintatoiminnassaan.

Myös Suomen Rauhanturvaajaliitto juhli päivää perinteisin menoin Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Koronatilanteesta johtuen tilaisuus oli normaalia pienimuotoisempi ja vieraita ohjeistettiin huolehtimaan turvaväleistä. Tilaisuus sisälsi seppeleidenlaskun tehtävissään menehtyneiden rauhanturvaajien muistomerkille sekä vuoden rauhanturvaajan julistamisen. Seppeleitä oli tuotu paikalle muun muassa Puolustusvoimista ja puolustusministeriöstä ja seppeleenlaskuun osallistui korkea-arvoista Puolustusvoimien henkilöstöä. Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, prikaatikenraali evp. Mauri Koskela kertoo, että päivää juhlitaan ympäri maailmaa pitkälti samalla tavalla. 

– Kaikissa kumppanuusjärjestöissämme ympäri maailmaa toteutetaan seppeleenlasku menehtyneiden rauhanturvaajien muistomerkille. Lisäksi YK:n pääsihteeri luovuttaa vuonna 2019 menehtyneille rauhanturvaajille postuumisti Dag Hammarskjöld -mitalit, Koskela listaa.

Operaatiomaissa rauhanturvaajien päivää on Koskelan mukaan tavattu juhlia erilaisin paraatein. Paraatit ovat olleet osa juhlintaa muuallakin, mutta koronapandemia on toistaiseksi estänyt niiden toteuttamisen.

Vuoden rauhanturvaajan valinta kuuluu myös perinteisesti päivän juhlallisuuksiin. Seppeleenlaskutilaisuudessa julkistettu vuoden rauhanturvaaja oli tänä vuonna reservin vääpeli Henri Tienvieri. Tienvieren ura sotilaallisessa kriisinhallinnassa alkoi jo vuonna 2007 Balkanilla. Sen jälkee Tienvieri on ehtinyt palvella Lähi-idässä, Afganistanissa sekä EU:n taisteluosastossa. Tehtäväskaala on myös laaja, sillä Tienvieri on toiminut niin jääkäriryhmän johtajana, operaatiokeskuksen tilannepäivystäjänä kuin koulutusaliupseerinakin. Maailman muuttuminen sotilaallisen kriisinhallinnan näkökulmasta on painunut syvälle Tienvieren mieleen.

– Operaatiot muuttuvat vaativammaksi ja selkeästi tunnistettavaa vihollista ei enää ole. Vihollinen voi olla Lähi-idän maissakin kuka tahansa siviilihenkilö, Tienvieri kuvailee. 

Vuoden rauhanturvaajana palkittiin haastavissakin olosuhteissa menestyksekkäästi toiminut vääpeli Henri Tienvieri. (Kuva: Santeri Väänänen)

Kriisinhallintaveteraani Tienviereen kipinä rauhanturvaajan ammattiin iski jo pikkupoikana. Kulkuriluonne sekä kiinnostus kansainvälisiin asioihin edesauttoivat ammatinvalintaa, joka vahvistui myös varusmiespalveluksen aikana. Tienvieri suositteleekin rauhanturvaajatehtäviin hakeutumista kaikille kansainvälisestä kriisinhallinnasta kiinnostuneille. Hän korostaa myös Porin prikaatin antamaa operaatioihin valmistelevaa koulutusta.

– Epäröinti omasta pärjäämisestä karisee viimeistään monen viikon koulutuksessa. Operaatioista saa isoja avaimia tulevaisuuteen jo kielitaidosta lähtien, Tienvieri kehuu. 

Kansainvälistä rauhanturvaajien päivää on vietetty vuodesta 2003 alkaen, mutta se juontaa juurensa ensimmäiseen YK:n rauhanturvaoperaatioon. Israelin itsenäisyyssodan tulitaukojen valvontaa varten Lähi-itään perustettu UNTSO-tarkkailuoperaatio alkoi 29. maaliskuuta 1948. Samalla päivämäärällä vietettävän rauhanturvaajien päivän tarkoitus on kunnioittaa kaikkia YK:n rauhanturvatehtävissä työskenteleviä sekä muistaa yli 3900 tehtävissä vuosien aikana menehtynyttä rauhanturvaajaa. Vuodesta 1956 alkaen suomalaisia rauhanturvaajia on menehtynyt kriisinhallintatehtävissä 49.