Kotimaista tykistöammustuotantoa vahvistetaan merkittävästi

Puolustusministeri Antti Häkkäsen allekirjoittama päätös 24 miljoonan euron lisäinvestoinneista kotimaiseen tykistöammustuotantoon on otettu ilolla vastaan.

Päätös mahdollistaa tykistöammusten tarjoamisen Ukrainalle tarvittaessa aina 2030-luvulle asti. Samalla se on vastaus omien ja eurooppalaisten liittolaisten ammusvarastojen täyttämiseen.

– Suomessa ampumatarvikkeiden tuotanto perustuu Puolustusvoimien ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön, puolustusministeriön materiaaliyksikön erikoisasiantuntija Frans Peltonen muistuttaa.

Puolustusvoimien Räjähdekeskus valmistaa ammuksia yhteistyössä Nammo Lapua Oy:n kanssa. Nammon omistus jakaantuu puoliksi Patrian ja Norjan valtion välillä. Nammolla on ampumatarviketuotantoa Lapualla, Sastamalassa ja Laukaan Vihtavuorella.

Töitä riittää vuosien ajaksi

Vihtavuoressa sijaitsevaa Suomen ainutta ruutitehdasta uhkasi vielä kymmen vuotta sitten sulkeminen. Viimeisen kahden vuoden aikana ruudin kysyntä on kirjaimellisesti räjähtänyt käsiin. Nyt töitä riittää vuosiksi eteenpäin. 

Puolustusvoimien Räjähdekeskuksen toiminta on hajautettu Ähtäriin, Haapajärvelle, Keuruulle ja Niinisaloon. Ähtärissä tykistöammusten tuotanto aloitettiin vuonna 2022, ja sitä on laajennettu asteittain.

Investointi Räjähdekeskuksen tuotantokapasiteetin kasvattamiseen saa liikkeelle myös yksityiset investoinnit.

– Puolustusvoimien osalta investoinnit tarkoittavat jo olemassa olevan kapasiteetin laajentamista, lisähenkilöstön palkkaamista ja tuotantolaitteiden uudistamista, Peltoniemi huomioi.

Puolustusministeriön 24 miljoonan euron arvoisten investointien odotetaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuoteen 2027 mennessä.

Investointien lisäksi puolustushallinto sitoutuu pitkäaikaisiin ammustuotannon tilauksiin kotimaiselta teollisuudelta. Puolustushallinnon ja teollisuuden investointien arvioidaan olevan yhteensä noin 120 miljoonaa euroa.

– Yritykset tiedottavat aikanaan omista investoinneistaan, mutta odotettavissa on yritysten nykyisen tuotantokapasiteetin laajentamisen lisäksi myös uusia tuotantolaitoksia, Peltoniemi arvioi.

Suomella vahva ammustuotanto

Euroopan maita on kritisoitu puolustusteollisuuden laiminlyönnistä. Suomi on kuitenkin ylläpitänyt valmiuttaan nostaa tuotantokapasiteettia.

– Ammusten tarkka tuotantoluku on salainen eikä sitä avata julkisuudessa, Peltoniemi toteaa.

Peltoniemi paljastaa, että Suomi on viiden suurimman ammustuottajan joukossa eurooppalaisten kumppanien vertailussa.

Kotimaisen tuen lisäksi myös Euroopan unioni tukee uudella ASAP-asetuksellaan ammustuotantoa.

– Euroopan unionin jakama 500 miljoonan euron tuki nähdään hyvin potentiaalisena rahoituslähteenä kotimaisen ammustuotannon kasvattamiseen, Peltonen toteaa.

Peltoniemi muistuttaa, että Suomessa on pidetty pitkäjänteisesti kiinni mahdollisuudesta kasvattaa kotimaista ammustuotantoa.

– Meillä on Suomessa hyvä tilanne. Suomesta löytyy osaamista emmekä ole kovinkaan riippuvaisia ulkomaisista toimitusketjuista, Peltonen toteaa.

Teollisuuden näkymät varovaisen optimistisia

Nammo Lapuan toimitusjohtaja Raimo Helasmäki on tyytyväinen puolustusministeriön päätökseen. Valtion investointi saa liikkeelle myös Nammon investointeja. Niistä osasta on jo ilmoitettu, mutta Helasmäen mukaan lisäinvestointeja on vielä luvassa.

– Meillä on kahden vuoden päästä mahdollisuus tuottaa Vihtavuoren tehtaalla selvästi aiempaa  enemmän ruutia tykistöammuksia varten, Helasmäki toteaa.

Ruudintuotannon kasvattamisen lisäksi kotimainen ammusteollisuus laajenee myös muilla osa-alueilla. Muun muassa ammusten nallituotanto käynnistetään reilun kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. 

– Meillä on Vihtavuoren tehtaalla käynnissä investointi, joka mahdollistaa nallituotannon  aloittamisen muutaman vuoden sisällä, Helasmäki huomauttaa.

Helasmäki pitää tärkeänä Euroopan unionin tukea ammustuotannon investoinneille, mutta kritisoi päätöksenteon hitautta.

– Euroopan unionin pitäisi pystyä tekemään nopeammin päätös investointituesta. On mahdollista, että päätökset investoinneista venyvät ensi kesään, Helasmäki arvioi.

Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko näkee uhkakuvana myös sen, että investointituki ampumatarviketuotantoon saattaa ohjautua pääosin suurille Länsi-Euroopan puolustusteollisuuden yrityksille.

– Pidän tärkeänä, että Euroopan unionissa ymmärrettäisiin ampumatarviketuotannon merkitys myös pienille jäsenmaille, Karanko sanoo. 

Hän kuitenkin arvioi, että eurooppalaisilla puolustusteollisuuden markkinoilla 
on nähtävissä orastavaa muutosta. Puolustusteollisuus on Karangon mukaan ollut perinteisesti erittäin protektionistinen teollisuudenala, eli asevoimien tarvikkeita on tavattu hankkia paljon oman maan yrityksiltä. 

– Suurin osa Euroopan unionin valtioista ei ole investoinut omaan puolustukseensa viime vuosikymmeninä ja teollisuuden kapasiteetti on rakentunut sen mukaiseksi, Karanko sanoo.

Nyt kasvavat puolustusmenot voivat siten tarjota mahdollisuuden suomalaisille yrityksille, jotka ovat  säilyttäneet mahdollisuuden kasvattaa tuotantoaan, Karanko huomauttaa.

– Kotimaiselle puolustusteollisuudelle on tullut tarjouspyyntöjä uusilta tahoilta, Karanko toteaa toiveikkaana.