Suomen ja Venäjän välinen rajavartioyhteistyö toimii

Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara piti keskiviikkoisessa Paasikivi-Seuran kokouksessa katsauksen ajankohtaiseen rajaturvallisuustilanteeseen ja Rajavartiolaitoksen toimintaan.

– Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyö, se on menestystarina! Se on malliesimerkki hyvästä yhteistyöstä ja hyvistä tuloksista. Sitä on viety vähän joka suuntaan, hehkuttaa Kostamovaara.

Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön perustana on valtiosopimukset, joita on kolme kappaletta. Rajavartiolaitokselle on kunnia-asia pitää kiinni näistä sopimuksista.

– Se on suomalainen tapa toimia. Se on suojannut meitä eri vaiheissa jo aikaisemmilta vaikuttamisyrityksiltä, kun olemme jyrkästi, itsepintaisesti ja määrätietoisesti pitäytyneet sopimuksissa, mikä niiden toimintaa säätelee.

Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän rajavartiostojen yhteistoiminta on sopimusten mukaista. Fyysisiä tapaamisia ei ole korona-aikaan järjestetty juuri ollenkaan, viimeisin oli viime vuoden marraskuussa. 

– Näillä näkymin ei ole tarvetta tavata, Kostamovaara tokaisee.

Suomen ja Venäjän rajavartiostojen komentajat toimivat niin sanottuina rajadiplomaatteina, joiden asialla ja vastuulla on pitää raja sopimuksen mukaisessa kunnossa ja käsitellä rajalla tapahtuvat tilanteet. Yhteyttä kuitenkin pidetään puhelimitse ja kirjeitse, vaikka fyysisiä tapaamisia ei ole hetkeen ollut.

– Kyllä se vain niin on, että kun yhteistä rajaa on 1300 kilometriä ja yhdeksän kansainvälistä rajanylityspaikkaa, niin siellä tapahtuu koko ajan jotakin. On täysin välttämätöntä, että meillä nämä suhteet ovat ja nämä asiat tulevat sopimusten mukaisesti käsiteltyä.

Kostamovaara kertoo havainnollistaakseen anekdootin Neuvostoliiton hajoamisen ajalta, kun keskushallinto taustalla romahti, niin Venäjän rajavartiosto kuitenkin jatkoi toimintaa entisellään ja piti toiminnan hallinnassa itärajalla. 

Rajavartiolaitoksella on toimintaa myös Euroopassa

Kostamovaara muistuttaa, että Rajavartiolaitos on eurooppalainen toimija, jonka rajaturvallisuuslainsäädäntö pohjautuu EU-oikeuteen, johon Euroopan komissiolla on yksinomaan aloiteoikeus.

– Olemme osa eurooppalaista raja- ja merivartiostoa. Tämä ei ole varsinainen itsenäinen toimija, vaan se on käsite, joka koostuu jäsenvaltioiden rajavalvontaviranomaisista ja Euroopan raja- ja merivartiovirastosta (Frontex).

Jäsenvaltiot vastaavat ulkorajojen valvonnasta, ja Frontex tukee tarvittaessa jäsenvaltioita, jos ne joutuvat pulaan. Tuki koostuu muun muassa henkilöstö- ja kalustoavusta. Frontexin vastuulla on myös palautusten koordinaatio. 

Suomen rajavartiolaitoksen osuus Frontexin joukoista on tänä vuonna 82 rajavartijaa valmiina eri pituisille komennuksille. Vuoteen 2027 mennessä Frontexin rajavartijajoukko kasvaa entisestään, jolloin Rajavartiolaitoksen velvollisuutena on lähettää 140 rajavartijaa erinäisiin operaatioihin.

– Tähän liittyy strategiakysyntä, jonka tavoitteena on kehittää tätä järjestelmää yhtenäisin tavoittein ja yhtenäisellä kielellä. Tarkoituksena on varmistaa, että jäsenmaiden tuottamat kontribuutiot Frontex-joukkoihin ovat yhteensopivia, selventää Kostamovaara.

Viime vuonna Frontexin operaatioihin käytettiin yhteensä noin 25 Rajavartiolaitoksen henkilöstötyövuotta eri puolilla Eurooppaa.

Tilanne Suomen itärajalla on kontrollissa

Suomen itärajalla yleistilanne on tällä hetkellä suhteellisen vakaa, sillä rajaliikenne on tällä hetkellä vain noin kymmenen prosenttia verrattuna normaalitilanteeseen. 

– Ukrainalaisia tilapäisen suojelun hakijoita saapuu joitakin kymmeniä itärajan takaa päivittäin ja laittoman maahantulon paine on jatkuvaa. Venäjän rajavartiopalvelu toimii edelleen, kuten tähänkin asti – tehokkaasti ennalta estäen laittomia rajanylityksiä.

Ilmateitse ja meriteitse lähinnä Helsingin satamiin saapuu myös joitain ukrainalaisia tilapäisen suojelun hakijoita. Tässä toteutetaan viranomaisyhteistyötä poliisin, maahanmuuttoviraston ja muiden viranomaisten kanssa.

– Rajavartiolaitos seuraa tilanteen kehittymistä hyvin tiiviisti. Kun Venäjän rooli itärajan nykyisen vakauden ja rauhallisuuden takaajana on niin keskeinen, miltei ratkaiseva, niin tietenkin tilanne voi tässä ajassa muuttua nopeasti. Siihen muutokseen on varauduttava ja Rajavartiolaitos on tehnyt parhaansa sen eteen, että meillä on korkea valmius meidän tehtäviimme, päättää Kostamovaara.