"Tasa-arvon edistäminen ei saisi jäädä vain puheen tasolle" – Tommi Kanonin mielestä yhdenvertaisuuden puolesta voitaisiin tehdä enemmän myös armeijassa

Varusmiestoimikunnan kotiutunut korpraali ehdottaa toimia, joilla tasa-arvoa voitaisiin edistää asepalveluksessa.

Kesäilta Suomenlinnassa. Parikymppinen Tommi Kanon oli ensitreffeillä miehen kanssa, kun pari lukioikäistä poikaa kiinnitti heihin huomionsa.

– V*tun homot, pojat huusivat kaksikon perään.

– Itseäni tilanne lähinnä huvitti. Samalla kuitenkin mietin, että jonkun herkemmän tyypin kohdalla julkinen treffailu olisi saattanut loppua siihen, Kanon muistelee tapahtunutta nyt vuosia myöhemmin.

24-vuotias korpraali Kanon kotiutui armeijasta torstaina 19. kesäkuuta. Häntä mietitytti etukäteen, olisiko hänen homoutensa ongelma palvelustovereille. Lopulta pelot osoittautuivat turhiksi, vaikka luottamus tupakavereihin ei syntynyt hetkessä.

Samalla Kanon korostaa, ettei koe asian esiin tuomista tarpeelliseksi muulloin kuin kysyttäessä. 

– Kyse ei ole mistään salailusta, mutta en myöskään ymmärrä, miksi esittäytyisin jollekin sanomalla "hei, minä olen Tommi ja olen homoseksuaali". Eiväthän heterotkaan tee niin. Minulle homous on ihan neutraali asia, josta voin kyllä kertoa, jos se sattuu tulemaan luonnostaan puheeksi.

Varusmiesten äänitorvena

Armeijan ulkopuolella on kuitenkin yhteisöjä, joissa Kanon on halunnut pitää homoutensa visusti piilossa. Esimerkiksi jääkiekkomaailmassa asenteet ovat hänen kokemuksensa mukaan huomattavasti jyrkempiä. Lajin parissa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Kanon uskoi, että mikäli joukkuekaverit tietäisivät asiasta, hän jäisi porukan ulkopuolelle.

Lopulta jääkiekkoharrastus keskeytyi lihasrepeymän vuoksi, kuten kävi myös Kanonin aloittaessaan palveluksensa ensimmäistä kertaa heinäkuussa 2022. 

Tommi Kanonille palvelus VMTK-tehtävissä on tuntunut luontevalta, sillä hänellä oli jo entuudestaan kokemusta viestinnän tehtävistä siviilissä. Kuva: Niila Haapakoski

Kuntoutettuaan itsensä hän kuitenkin kykeni jatkamaan palvelustaan kesällä 2024 ja suoritti sen varusmiestoimikunnan (VMTK) varapuheenjohtajana Santahaminassa sekä Pääesikunnan koulutusosaston VMTK Some-koordinaattorina. Hän siirtyi Pääesikuntaan maaliskuussa.

– Erityistehtävä VMTK:ssa kesti yhdeksän kuukautta, mutta halusin jatkaa palvelusta vapaaehtoisesti Pääesikunnassa. Some-koordinaattorin tehtävä kuulosti ainutlaatuiselta mahdollisuudelta, ja samalla pystyin tarjoamaan Puolustusvoimille omaa tietotaitoani, sillä olen siviilissä työskennellyt useamman vuoden poliittisen viestinnän saralla.

Varusmiestoimikunnan tehtävien kautta Kanon on päässyt sukeltamaan varusmiesten kohtaamiin ongelmiin palveluksessa. Poliittinen tausta ja kokemus vaalikampanjoinnista on ollut etu varsinkin varuskuntavierailuilla, joissa Kanon on jututtanut paljon muita varusmiehiä ja kerännyt arvokasta tietoa heidän kokemistaan epäkohdista.

Puolustusvoimat voisi tehdä enemmän

Kanon uskoo, että suhtautuminen vähemmistöihin kumpuaa pääosin kotoa opituista asenteista. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Puolustusvoimat voisi toiminnallaan pyrkiä tasa-arvon vahvistamiseen entisestään.

– Kyllähän varsinkin alokaskaudella puhutaan yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän ehkäisemisestä, mutta mielestäni asiaa voitaisiin edistää myös muilla keinoilla siten, ettei se jäisi vain puheen tasolle.

Yksi tällainen konkreettinen keino voisi olla epäasiallisen käytöksen ilmoituskanava, joka on käytössä ainakin Porin prikaatissa, mutta jota ei joka varuskunnasta löydy.

Porin prikaatissa käytössä oleva epäasiallisen käytöksen ilmoituskanava sisältyy VMTK:n taskukorttiin, johon varusmiehet pääsevät QR-koodin kautta. Koodi vie VMTK:n linktree-sovellukseen, josta löytyy ilmoituskanavan lisäksi muun muassa lomakuljetuksiin ilmoittautuminen, PVRIPO ja varusmiesten palautekanava.

– Itse olen tottunut olemaan äänessä ja tarvittaessa kyllä ilmoittamaan ongelmista eteenpäin, mutta mietin tässä niitä hiljaisempia ihmisiä, joille kynnys voi olla korkeampi. Ilmoituskanava voisi olla heille tärkeä väylä, vaikka jonkinlainen tunnistetieto siihenkin täytyy jättää, jotta ehkäistään niin sanottuja hupi-ilmoituksia. Tähän mennessä kanava on koettu toimivaksi keinoksi.

Omana itsenään pääsee jo pitkälle

Myös esimerkin voimalla on Kanonin mielestä roolinsa tasa-arvoisemman ilmapiirin luomisessa.

Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb ilmoitti kesäkuun alussa toimivansa Helsinki Priden suojelijana yhdessä puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen presidentti nähdään tapahtuman suojelijana virassa ollessaan. 

– Stubb on jo aiemmin urallaan ottanut kantaa näihin teemoihin, muun muassa puhumalla tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Pride-tapahtuman suojelijana toimiminen tuntuu siten luonnolliselta jatkumolta Stubbin uralla. Onhan se hieno juttu, että presidenttinäkin hän jatkaa samaa linjaa, vaikka en minä mitään skumppaa asian vuoksi poksauttanukaan.

Kanon aikoo itsekin osallistua Pride-kulkueeseen, sillä hänestä kyse on yhteisöllisestä hyvänmielen tapahtumasta, joka nostaa esiin tärkeitä teemoja. Sotilaspuvussa häntä ei kuitenkaan tulla kulkueessa näkemään.

– Tapahtumassa en edusta Puolustusvoimia vaan itseäni. Samalla minusta on tärkeää, ettei Prideen osallistumista evättäisi keneltäkään. Jos vaikka Puolustusvoimien henkilöstöstä joku haluaa marssia tasa-arvon puolesta, niin keneltä se on pois?

Kotiuduttuaan armeijasta Kanon aikoo jatkaa töitään yrittäjänä ja taustahenkilönä politiikassa. Haaveissa olisi myös suunnata katse matkailualalle. Sitä ennen hän kuitenkin lähettää uusille alokkaille rohkaisevat terveiset.

– Ymmärrän hyvin, että intti voi jännittää, etenkin jos kuuluu johonkin vähemmistöön. Silti haluan muistuttaa, että jo se, että uskaltaa olla oma itsensä, vie pitkälle.