Panssariprikaatin terveysasemalla Parolannummella on vielä ennen aamukahdeksaa hyvin rauhallista. Vaikka toisin voisi ehkä kuvitella, niin itse asiassa huomattavasti rauhallisempaa kuin vielä ennen korona-aikaa.
– Puhelimitse tapahtuva hoidon tarpeen arviointi on karsinut porukkaa. Varusmiesvahvuudet jakaantuvat myös tasaisemmin, ja se rauhoittaa sekä vähentää painetta täällä, lääkäri Riikka Rautkivi kertoo.
Reilu vuosi sitten koronapandemian rantauduttua Suomeen terveysasemilta vaadittiin nopeaa toimintaa sekä siviilimaailmassa että varuskunnissa. Parolannummella reagointi onnistui niin Rautkiven kuin kenttäsairaanhoitaja Katariina Purmosen mukaan hyvin.
– Varoitussuunnitelmat olivat olemassa, toki niitä on hiottu ja päivitetty kokemuksen myötä. Varuskunnissa saattaa levitä epidemioina muitakin tauteja, esimerkiksi influenssaa on usein. Tartuntatautien leviäminen oli siis tuttua, Purmonen avaa.
Rautkivi on samoilla linjoilla. Viime keväänä ei mennyt kauaa siihen, että koronatestaus päästiin aloittamaan.
– Täällä kaikki systeemit olivat pystyssä hyvin nopeasti jo viime vuoden maaliskuussa. Näytteenottovalmius meillä oli heti.
Myös koko Puolustusvoimien tasolla pandemiaan reagoitiin Sotilaslääketieteen keskuksen lääkintäeverstiluutnantin Jari Autin mukaan nopeasti.
– Koronavirus oli uusi virus, eikä sen aiheuttamasta taudista tiedetty paljoakaan. Ihan sellaisenaan ei siis aikaisemmin laadittuja epidemiasuunnitelmia voitu käyttää. Terveysasemien toiminta saatiin kuitenkin nopeasti mukautettua koronan vaatimaan malliin, Autti kertaa.
Hän kiittelee myös yleisesti varuskuntien terveysasemien työtä kuluneen vuoden aikana.
– Tartuntojen jäljitys ja testaustoiminta on sujunut erittäin hyvin. Kokonaisuutena terveysasemien toiminta on ollut erinomaista, mistä heille suurkiitos, Autti kehuu.
Kysymys siitä, mikä kaikki terveysasemalla muuttui koronan myötä, olisi kannattanut esittää ihan toisinpäin. Nopeasti käy selväksi, että lähes kaikki on muuttunut.
– Ydintehtävämme eli hoidon tarpeen arviointi on muuttunut; nyt tänne ei tule kukaan ellei hänelle ole varattu aikaa. Ennen koronaa aamuvastaanotolle ilmoittautuneet varusmiehet tulivat aamuisin terveysasemalle, ja täällä arvioitiin, onko heillä tarvetta päästä hoitoon. Nykyään he jättävät ilmoittautumislapun ja soittopyynnön. Teemme puhelun perusteella päätöksen, tarvitseeko vastaanotolle tulla, Purmonen kuvailee.
Painetta helpottaa terveysasemilla myös se, että varuskunnassa on kerrallaan paikalla huomattavasti totuttua vähemmän varusmiehiä. Panssariprikaatissa on käytössä 2+2+2 -malli, jossa varusmiehet on jaettu kolmen kohorttiin. Jokainen kohortti on vuorollaan kaksi viikkoa kasarmilla, kaksi viikkoa maastossa ja kaksi viikkoa lomalla, joten varuskunnassa on paikalla vähimmillään vain kolmasosa prikaatin kokonaisvahvuudesta.
– Pukeutuminen ja suojavarustautuminen ovat tulleet meille uutena. Koronapotilaiden hoitoon on täytynyt perehtyä ja valmistautua. Jos koronatestejä on otettu runsaasti, niin soittelemista testien tuloksiin liittyen on paljon. Päällikkölääkärillä ovat lisääntyneet palaverit ja moniviranomaisyhteistyöt, Rautkivi listaa pandemian aiheuttamia muutoksia.
Työ ei ole kuitenkaan ollut Rautkiven tai Purmosen mielestä merkittävästi kiireellisempää tai kuormittavampaa kuin aikaisemmin, oikeastaan päinvastoin. Vastaanotolla on ollut hiljaista, koska infektiopotilaita on ollut hyvin vähän. Myös jälkitautien määrä on romahtanut, kun varusmiehet ovat saaneet rauhassa levätä flunssansa pois. Korona on silti tuonut mukanaan myös omat haasteensa.
– Aamulla ei välttämättä tiedä, minkälainen päivä tulee olemaan. Jos koronapositiivinen tulee, se täyttää koko päivän. Välillä meillä on pitkiä päiviä koronatapausten jäljitystyön tiimoilta, Purmonen päivittelee.
Sairaanhoitajat ovat korona-aikana saaneet myös totutella viikonlopputöihin, nimittäin viime vuoden maaliskuusta lähtien terveysasemalla on ollut paikalla hoitaja myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Viime keväänä paikalla oli myös lääkäri, samoin tänä keväänä lyhyen jakson ajan. Lisää henkilökuntaa kutsutaan aina tarpeen mukaan.
Panssarihuoltomiehet Viljami Mero ja Markus Lehtinen ovat sitä mieltä, että rajoitukset voisivat olla tiukempiakin.
Pääsemme lääkärin ja sairaanhoitajan kahvitauon aikana jututtamaan varusmieskaksikkoa, jolle on napsahtanut viikon päivystysvuoro terveysasemalla. Panssarihuoltomiehet Viljami Mero ja Markus Lehtinen majoittuvat vuoronsa ajan terveysasemalla, ja vähintään jommankumman heistä on aina oltava päivystämässä. Päivystäjien tehtäviin kuuluu muun muassa postikierrosten tekeminen ja puhelimeen vastailu.
Duon mukaan varusmiehet noudattavat koronaohjeistuksia tunnollisesti.
– Varusmiehet seuraavat tarkasti prikaatin koronaohjeita. Käsihygieniasta ja maskien käytöstä ei ole tingitty ollenkaan, Lehtinen vakuuttaa.
Mero on samaa mieltä, mutta hän tietää kertoa, että pientä vastustustakin on ollut.
– Aluksi on voinut olla sellainen tilanne, että maskeja ei ole haluttu käyttää, mutta on niitä silti käytetty. Meillä on kaikille joukkueille omat vessat ja yleiset tilat. Niiden mukaan mennään ja turvavälejä pidetään, Mero sanoo.
Myös terveysaseman henkilökunta on ollut tyytyväinen siihen, kuinka varusmiehet ovat koronaohjeita noudattaneet. Virallisen ohjeistuksen mukaan hoidon tarpeen arviointiin tulisi ilmoittautua vähäistenkin infektio-oireiden takia. Tätä, kuten muitakin koronaohjeistuksia, noudatetaan Purmosen mukaan pääsääntöisesti hyvin. Hän tosin muistuttaa, että poikkeuksiakin varmasti löytyy.
– Suurin osa varusmiehistä noudattaa annettuja rajoituksia. Meillä on kuitenkin aikamoinen läpileikkaus kokonaisesta sukupolvesta, ja joidenkin mielestä rajoitusten noudattaminen ei ole välttämättä niin tärkeää. Huolettomuutta voi olla jonkin verran, Purmonen myöntää.
Kokonaisuudessaan korona on onnistuttu torjumaan Puolustusvoimissa mallikelpoisesti palvelusolosuhteiden tuomista haasteista huolimatta. Tartuntamäärät ovat olleet kohtalaisia siihen nähden, että varusmiehet kootaan laajalta alueelta yhteen, mikä luonnollisesti kasvattaa tartuntariskiä.
Huhtikuun viimeisenä päivänä Puolustusvoimissa oli varmistettu kaikkiaan 864 koronatartuntaa, joista 687 varusmiehillä. Sairaana sillä hetkellä oli 98 henkilöä, joista varusmiehiä oli 82. Kenttälääkinnän palvelusyksikön johtajan Autin mukaan tartunta- ja altistusmäärät ovat laskusuunnassa.
– Laajoilta tartuntaryppäiltä ei ole täysin vältytty, mutta tartuntaketjut on kaikissa varuskunnissa saatu katkaistua nopeasti. Tästä kiitos kuuluu tehokkaalle jäljitystoiminnalle, Autti kiittelee.
Parolannummella koronapotilaille varatut lepo-osastot ovat huhtikuun toisen viikon alussa tyhjiä. Vuoden aikana kohdalle on osunut kaksi tartuntarypästä, joissa koronapositiivisia on ollut muutama kymmen. Päivittäiset testausmäärät vaihtelevat runsaasti, ja testien tulokset tulevat tyypillisesti päivän tai parin kuluessa.
– Nyt on otettu noin 10–15 testiä per päivä, joinain päivinä on otettu vain muutama. Hoidontarpeen arviointiin ilmoittautui tänään 12, mutta yhtenä päivänä heitä oli 80, eli sekin vaihtelee todella paljon, Purmonen kertoo.
Karanteenijärjestelyt vaihtelevat varuskunnittain, osassa varuskunnista liikuntasaleja on varattu karanteeniin joutuneiden käyttöön. Panssariprikaatissa karanteenissa ollaan omissa yksiköissä tuvissa. Tupia on pyritty jakamaan niin, että yhdessä tuvassa olisi mahdollisimman vähän altistuneita ja testattuja. Myös liikuntasalien käyttöönottoon on varauduttu.
.jpeg/2d86aada-bf40-9ed2-6e7b-f48b203b7fde?t=1621508142909&imagePreview=1)
Rautkivi ja kenttäsairaanhoitaja Katariina Purmonen kertovat, että Panssariprikaatin terveysasemalla kaikki tulevat toimeen keskenään.
Parolannummen varuskunnan terveysasemalta löytyy pienoiskoossa kaikki tavallisen terveysaseman toiminnot. Bongaamme kuitenkin terveysasemalta myös muun muassa sotilasvirassa olevia lääkäreitä, joita siviilissä terveysasemilta harvemmin löytää.
Työnkuvat ovat myös erilaisia ja sairausvalikoima pienempi, koska asiakkaat ovat pääosin perusterveitä 18–29-vuotiaita. Henkilökunnan tehtäviin kuuluvat kuten siviilimaailmassa esimerkiksi aivan tavallisten sairauksien ja tapaturmien hoito, sekä nyt korona-aikana korostunut laboratoriotoiminta. Siviilissä terveysasemilla kuitenkaan tuskin koulutetaan lääkintämiehiä ja -aliupseereja.
Pääsemme tutustumaan koulutusmateriaaleihin ja tapaamme evakuointinukke Hubertin sekä todenmukaisesti yleisimpiä oireita esittävän simulaationuken, joka ei tällä kertaa valitettavasti suostu käynnistymään.
– Koulutustilanteet pyritään järjestämään niin, että ne ovat mahdollisimman lähellä aitoja tilanteita. Vammat maskeerataan muistuttamaan oikeita vammoja, Purmonen selittää.
Yhteishenki on myös terveysasemalla erinomainen, ja siviilimaailmassa lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä ajoittain vallitseva hierarkia loistaa poissaolollaan. Korona-aikana työn sosiaalinen puoli on kaikkien harmiksi jäänyt vähäisemmäksi.
– Kokouksissa kaikki ovat omissa huoneissaan, vaikka olemme saman talon sisällä, Rautkivi huokaisee.
– Terveysasemamme sisäinen sulkapallokilpailu jäi tauolle, ja sen jatkumista odotetaan kovasti. Kaikki kuitenkin ymmärtävät realiteetit. Kyllä tämä tästä jossain vaiheessa paremmaksi muuttuu, mutta toisaalta näinhän sitä vuosikin sitten ajateltiin, Purmonen pohtii.
Liikkuminen on varuskunnissa tarkkaan rajoitettua.
Kello kymmenen aikaan metsäleiriltä on saapunut muutama varusmies koronatestattavaksi. Lähes täystaisteluvarustukseen verrattavissa olevaan suojapukuun pukeutunut sairaanhoitaja Kaija Ristimäki ottaa nenässä hyvin ikävältä tuntuvat testit, ja tämän jälkeen varusmiehet lähetetään takaisin metsään karanteenitelttoihin sairastamaan ja tuloksia odottelemaan.
Valoa tunnelin päässä alkaa kuitenkin vihdoin olla näkyvissä. Koronarokottaminen edistyy, ja paluu normaaliin arkeen on joka päivä yhden päivän lähempänä. Lääkintäeverstiluutnantti on luottavainen, että rokottaminen voitaisiin aloittaa myös varuskuntien terveysasemilla.
– Olemme tehneet töitä rokotteiden saamiseksi ja toivottavaa olisi, että rokotteet annettaisiin 2/21-saapumiserälle sekä heinäkuussa palvelustaan jatkaville varusmiehille. Mikäli rokotteet saadaan, voidaan rokottaminen toteuttaa terveysasemilla, Autti paljastaa.
Vaikka pandemia onkin kaikkinensa ollut vaikeaa aikaa, niin aina jotain hyvääkin löytyy. Monia toimivaksi todettuja pandemian ajan ratkaisuja jää käyttöön myös tilanteen palattua normaaliksi – mikä ikinä uusi normaali sitten onkaan.
– Luulen, että meillä jää käytännöksi ainakin tämä soittaen tapahtuva hoidontarpeen arviointi. Se on todettu hyväksi ja toimivaksi systeemiksi, enkä usko, että palaamme enää entiseen, Rautkivi miettii.
Purmonen on samaa mieltä.
– Pyritään poimimaan hyvät asiat ja jalostamaan niitä eteenpäin. Olemme nyt onnistuneet karsimaan esimerkiksi ne henkilöt, jotka voivat olla ensin kaksi tuntia palveluksessa ja sitten tulla hakemaan tarvittavan hoidon. Tietysti joitain ongelmiakin on, sillä kaikki soittopyynnön jättäneet eivät vastaa puhelimeen, ja osa kirjoittaa puhelinnumeronsa väärin. Nämä ovat kuitenkin asioita, jotka hioutuvat, kun lähdetään palaamaan arkea kohti.
