Korona osoitti kriisiorganisaation toimivuuden

Puolustusvoimain komentaja kehuu henkilöstöä ja varusmiehiä koronakriisin hoitamisesta. Kansainvälisten harjoitusten peruuntuminen ei vaikuta yhteistoimintakykyyn, mikäli kriisi ei pitkity. Koronan takia myös Koulutus 2020 -ohjelman pilotointi jatkuu osin vielä ensi keväänäkin.

Elokuun alussa kenraali Timo Kiviselle tulee täyteen ensimmäinen vuosi puolustusvoimain komentajana. Koronaepidemiaa lukuun ottamatta vuoteen ei ole mahtunut suurempia yllätyksiä. Aiemmin komentaja työskenteli vuosia Puolustusvoimien johdossa, jona aikana suunnitellut asiat ovat nyt toimeenpanovaiheessa.

– Puolustusvoimien kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Isot linjaukset tulevat selonteoista. Minä toteutan edeltäjäni tekemiä päätöksiä, kuten myös seuraajani tulee tekemään, Kivinen valottaa suunnittelusykliä.

Varusmiespalveluksen suorittaminen on erityisjärjestelyistä huolimatta onnistunut, vaikkakin isojen yhteisharjoitusten puuttuminen vaikuttaa varusmiesjohtajien koulutustavoitteisiin.

– Kesäkuussa kotiutuneen saapumiserän osalta ei kyetty toteuttamaan isoja harjoituksia normaaliin tapaan koronakriisin takia. Tämä on vaikuttanut johtajien osaamiseen, mutta yksilö-, ryhmä-, joukkue- tai jaostasolla on päästy erinomaisen hyviin tuloksiin, Kivinen toteaa.

Hänen mukaansa henkilöstö ja varusmiehet ovat toimineet erinomaisesti poikkeusoloissa.

– Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen siitä, miten esikunnissa ja joukko-osastoissa sekä henkilökunta että varusmiehet ovat tehtävänsä hoitaneet. On osoitettu vastuuta yksilön ja yhteisön tasolla. Tämä todistaa, että olemme kriisiorganisaatio. Kiitos kuuluu erityisesti kentälle eri toimipisteisiin, Kivinen korostaa.

Suurvallat kilpailevat

Kivisen mukaan koronaepidemia ei ole vaikuttanut suoranaisesti turvallisuuspoliittiseen ympäristöön.

– Suurvaltakilpailun hiipumisesta ei ole merkkejä, vaan se jatkuu edelleen. Koronakriisi on muistuttanut kansallisvaltion perustehtävästä eli kansalaisten turvallisuuden takaamisesta. Valtiot ovat toimineet itsekkäästi ja yhteistyötä koronan hoitamisen suhteen on havaittavissa vasta nyt, kun tilanne on jonkun verran rauhoittunut.

Kansainvälinen harjoitustoiminta on jäänyt kevään mittaan vähemmälle. Maavoimat ei ole osallistunut kansainvälisiin harjoituksiin, koska joukkoja ei ole voinut siirtää maasta toiseen. Sen sijaan Meri- ja Ilmavoimat ovat harjoitelleet kansainvälisestikin.

– Pyrimme paikkaamaan väliin jääneitä harjoituksia. Jos ei päästä pitkään aikaan harjoittelemaan, vuoteen tai pidempään aikaan, se vaikuttaa yhteistoimintakykyyn. Keväällä väliin jääneillä harjoituksilla ei ole ollut dramaattista merkitystä. Vielä on aikaista arvioida, milloin pääsemme jatkamaan, Kivinen toteaa.

Pilotointi jatkuu vielä

Kivinen sanoo varusmieskoulutuksen muuttuneen kovasti hänen omista ajoistaan.

– Se on kovin erilaista kuin 40 vuotta sitten. Puolustusvoimat elää yhteiskunnan mukana. Nykynuoret ovat oppimiskykyisempiä kuin me olimme, hän naurahtaa.

Viime vuosina on uudistettu merkittävästi varusmieskoulutusta. Koulutus 2020 -ohjelman myötä on kehitetty palvelusvalintoja, koulutusjärjestelmää kokonaisuudessaan ja koulutusmenetelmiä. Ohjelmaa on testattu kahden vuoden ajan erilaisilla kokeiluilla joukko-osastoissa. Koronakriisi on hieman hidastanut eksperimentointia.

Vaikka ohjelma on käytössä kaikissa joukko-osastoissa, jatketaan pilotointia osittain vielä ensi vuoden ensimmäisen saapumiseränkin kohdalla. Koulutusmetodien lisäksi myös arjen sujuvoittaminen on osa kokonaisuutta.

– Digitalisaation myötä virtuaalista koulutusta tulee lisää, mutta samalla sujuvoitetaan myös perusarkea.

Papereiden määrä loma-anomuksista alkaen pitäisi vähentyä. Nuoret ovat tottuneet hoitamaan asioitaan verkossa ja nyt se on mahdollista palveluksessakin, Kivinen sanoo.

Osaamista hyödynnetään

Tulevaisuudessa varusmiesten ja reserviläisten osaamista ja koulutusta tullaan hyödyntämään entistä paremmin.

– Meillä on jo tällä hetkellä yli 500 eri varusmiestehtävää. Pyrimme saamaan yksilön osaamisen ja Puolustusvoimien tarpeet kohtaamaan.

Osana koulutusuudistusta kehitetään myös asevelvollisen elinikäisiä sähköisiä palveluja, joiden turvin saadaan parempi tilannekuva reserviläisten osaamisesta.

– Varusmiespalveluksen jälkeen sijoitetaan siihen tehtävään mihin on koulutettu. Myöhemmin reservissä voidaan säätää sijoituksia, jos jonkun alan osaamista on kertynyt. Kertausharjoitusten yhteydessä päivitetään reserviläisten sopivuus, mutta myös reserviläisen oma aktiivisuus kannattaa, Timo Kivinen kannustaa.

Valtioneuvosto asetti keväällä parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvoitteen täyttymistä.

– On hyvä, että asevelvollisuuden kehittämistä tarkastellaan yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Mutta ei saa unohtaa sitä perusasiaa, että asevelvollisuutta ylläpidetään sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin, Kivinen muistuttaa.

– Jos nykymalleja muutetaan, kokonaisuuden on oltava toimiva, ettei esimerkiksi kansalaispalveluksen malli aiheuta haasteita sotilaalliselle maanpuolustukselle, Kivinen toteaa.

Hänen mukaansa naiset ovat tuoneet paljon positiivista järjestelmään. Koko ikäluokkaa, siis miehiä ja naisia, ei ole tarvetta kouluttaa sotilaalliseen maanpuolustukseen, vaikka tavoitteena onkin nostaa naisten määrää.

– Viime vuonna koulutimme 850 naista vapaaehtoisessa asepalveluksessa. Tavoitteena voisi olla 2000, mihin pyritään lisäämällä naisille suunnattavaa informaatiota, Kivinen arvioi.