Komentaja Kivinen painottaa reservin koulutuksen kehittämistä

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen peräänkuulutti maanpuolustuskurssin avajaisissa reservin koulutuksen ja ylläpidon kehittämistä. Hän kertoi myös reserviläisten ja Puolustusvoimien sekä paikallispuolustuksen parantamishankkeista.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen kertoi tervehdyksessään 235. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Puolustusvoimien aikeesta panostaa entistä enemmän reserviläisten koulutukseen tulevaisuudessa. Hänen mukaansa asevelvollisuuden kehittämistä pohtivan parlamentaarisen komitean työstä käydyssä keskustelussa reserviläiset ovat jääneet vähemmälle huomiolle, ja hän muistutti myös Puolustusvoimien panostaneen erityisesti varusmieskoulutukseen viime vuosina Koulutus 2020 -ohjelmalla.

– Nyt on selkeä tarve suunnata voimavaroja myös reserviläisten koulutukseen sekä reserviläisten osaamisen vielä nykyistä parempaan hyödyntämiseen poikkeusolojen tehtävissä, Kivinen linjaa.

Kivinen paljasti Puolustusvoimien tehostavan kaikkia reserviläisten harjoitusten muotoja. Hallitusohjelman mukaisesti Puolustusvoimat lisää kertausharjoitusten määrää, ja ensi vuonna kutsun kertausharjoituksiin saa yli 19 000 reserviläistä, ja sama tavoite pysyy myös tulevina vuosina. Puolustusvoimat valmistautuu myös kouluttamaan 12 000 reserviläistä vapaaehtoisissa harjoituksissa.

Kivinen selvitti lajaa-alaisen vaikuttamisen keinovalikoiman asettavan kasvavia vaatimuksia kansalliselle turvallisuudelle ja edellyttävän varatumista uudentyyppisiin uhkiin. Viime vuosina tähän on puututtu jo tekemällä muutoksia lainsäädäntöön, ja myös Puolustusvoimat on kehittänyt valmiuksiaan.

Kivisen mukaan lajaa-alaisen vaikuttamisen ennaltaehkäisy vaatii hallinnonalojen yhteistyön lisäksi myös vahvaa ja konkreettista yhteistyötä paikallistasolla. Tämän edesauttamiseksi Kivinen kertoi Puolustusvoimien tunnistaneen tarpeen kehittää paikallispuolustusta tulevina vuosina.

Kivinen täydensi myös Puolustusvoimien kehittävän sen ja kaikkien reserviläisten välistä mahdollisuutta yhteydenpitoon lähivuosina. Hän evästi sähköisiä palveluja kehitettävän siten, että reserviläiset voivat itse kertoa halukkuuksistaan, ammattitutkinnoistaan ja osaamisistaan järjestelmään. Samaa kanavaa käyttäen myös Puolustusvoimat voi tarjota tietoa koulutuksista, harjoituksista ja sodan ajan tehtävistä.

– Sähköisten palveluiden avulla henkilön osaaminen saadaan entistä paremmin hyödynnettyä poikkeusolojen tarpeisiin, Kivinen perustelee.

Kurssin avauspuheessa puolustusministeri Antti Kaikkonen puolestaan palautti mieleen, miten koronakriisi tulee vaikuttamaan elämään vielä pitkään mahdollisen rokotteen jakelun jälkeenkin. Hän sanoi, että puolustushallinnossakin viimeistellään parhaillaan linjauksia etätyön tekemiseen myös koronakriisin jälkeiseen aikaan. Kaikkonen on noin vuosi sitten laittanut alulle selvityksen monipaikkaisuuden ja paikkariippumattoman työn mahdollisuuksista puolustushallinnossa. Etätyöt tarjoaisivat joustoja työntekoon elämäntilanteesta riippuen. Kaikkonen kuitenkin muistutti, että etätyössä olennaista on esimiehen luotto alaisiinsa sekä työntekijän itsensä johtamisen taidot.

– Etätyön tekemisessä on paljon kiinni sen johtamisesta, Kaikkonen huomauttaa.

Kaikkonen sanoi hallituksen antaneen eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon toissa viikolla. Seuraavana annetaan puolustusselonteko, jossa arvioidaan toimintaympäristöä puolustuspolitiikan ja sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta keskittyen lähialueisiin. Se linjaa puolustuskyvyn ylläpidosta yli hallituskausien. Selonteko annetaan eduskunnalle ensi kevään aikana.

Kaikkonen puhui myös muista puolustuksen meneillään olevista kehityksistä. Merivoimien käytöstä poistuvat alukset korvataan Pohjanmaa-luokan korveteilla Laivue 2020 -hankkeessa, Hornet-hävittäjien suorituskyky HX-hankkeella ja lisäksi hallitusohjelman linjauksen mukaisesti Puolustusvoimien henkilöstönmäärää tullaan lisäämään.

– Meillä puolustusministeriössä ja Puolustusvoimissa yksi keskeinen opetus koronakriisistä on ollut se, että turvallisuusuhkiin varautumisessa ei voi pitää välivuosia, Kaikkonen painottaa.