Komentaja Kivinen: ohjusilmatorjunnalla tai lennokeilla ei voi korvata monitoimihävittäjiä

Kivinen nosti esiin 238. valtakunnallisen maanpuoluskurssin avajaisissa, että Laivue 2020 -hanke on tärkeä saaristojen ja merialueiden puolustuksen kannalta. Hävittäjähankintojen osalta hän vastasi, että hävittäjiä ei voida korvata lennokeilla tai ohjusilmatorjunnalla. 

Yleisössä oli vaikuttajia niin politiikasta, elinkeinoelämästä kuin mediasta, kun 238. valtakunnallinen maanpuolustuskurssi avattiin 8. marraskuuta Säätytalolla.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen totesi avajaisissa, että kynnys informaatiovaikuttamiseen ja kybersodankäyntiin on madaltunut.  
 
– Keinovalikoiman laajeneminen ei tarkoita sitä, että sotilaalliset työkalut olisivat poistumassa, Kivinen alleviivasi.
 
Robotiikan ja teknologian kehitys vie asejärjestelmiä Kivisen mukaan yhä autonomisempaan suuntaan. Tämä vaikuttaa myös sodankäyntiin.
 
– Meidän on valmistauduttava kamppailemaan maalla, merellä, ilmassa ja tietoverkoissa. Avaruuden hyödyntäminen kasvaa, informaation merkitys korostuu, Kivinen mainitsi.
 
Monenlaisiin uhkiin vastaaminen edellyttää Kivisen mukaan tiivistä kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Tavoitteena on turvallisuuden ja vakauden lisääminen Pohjois-Euroopassa, Itämerellä ja arktisella alueella. 
 
– Yhteistoimintakyky kansainvälisten kumppanien kanssa pitää luoda ennakkoon. Sitä ei pysty rakentamaan hetkessä kriisien aikana, Kivinen painotti.
 
Säännöllinen yhteistyö vahvistaa Kivisen mukaan henkilötason yhteyksiä ja luottamusta, joiden hyötyjä voidaan ulosmitata haastavissa tilanteissa, kuten Kabulin evakuointien aikaan.
 
Kivinen nosti esiin, että Laivue 2020 -hanke on tärkeä saaristojen ja merialueiden puolustuksen kannalta. Hävittäjähankintojen osalta hän vastasi, että hävittäjiä ei voida korvata lennokeilla tai ohjusilmatorjunnalla. 
 
– Sellaista lennokkia, jolla voidaan korvata monitoimihävittäjän kyky, ei ole saatavilla, Kivinen totesi.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi, että aika maanpuolustuskurssille on mielenkiintoinen. Tänä syksynä esillä ovat esimerkiksi asevelvollisuutta pohtivan komitean lausunnot ja hävittäjähankinnat.
 
Kaikkonen penää pohjoismaista yhteistyötä
 
Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan itsenäinen ja oma puolustuskykymme on edelleen maanpuolustuksen peruskivi. 
 
– Suomen maanpuolustuksen perustana on jatkossakin yleinen asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto, Kaikkonen linjaa.
 
Kaikkonen totesi kansainvälisen yhteistyön sisältävän niin yhteisen tilannekuvan, sotilaallisen toiminnan kuin vaativan harjoitustoiminnankin.
 
– Puolustusyhteistyö luo edellytyksiä poliittisen ja sotilaallisen avun vastaanottamiselle tarvittaessa erikseen niin päätettäessä. Se myös vahvistaa uhkien ennaltaehkäisyä ja kohottaa Suomea kohtaan kohdistettavien sotilaallisten toimien kynnystä, Kaikkonen painotti.
 
Kaikkonen mainitsi useasti pohjoismaisen Nordefco-yhteistyön. Hänen mukaansa yhteinen visio on kehittää kriisien ja konfliktien ajan yhteistoimintaa. Hän nostin yhtenä kohtana esille myös maiden väliset kriisikonsultaatiot.
 
– Tätä suojattua videoyhteyttä on tänä vuonna käytetty muun maussa koronapandemiaan liittyen ja viimeksi Afganistanin evakuointi-operaation yhteydessä, Kaikkonen mainitsi.