Kolin kansallispuisto Pohjois-Karjalan sydämessä on monipuolinen ja raikas matkailukohde. Tarjolla on paitsi hämmästyttävän hyviä luontopolkuja myös kymmeniä muita mahdollisia aktiviteetteja.
Kolin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Veli Lyytikäisen mukaan Kolilla pääsee tekemään ja
kokemaan monipuolisia asioita, jotka eivät ole mahdollisia Suomen muissa
kansallispuistoissa.
– Talvella Kolilla on paljon laskettelurinnetapahtumia ja kesäisin heinäkuun alussa vietämme
Kolin Retkiviikkoa, jolloin esittelemme erilaisia aktiviteetteja luonnossa.
– Syksyn suurin tapahtuma on tänäkin vuonna Vaarojen Maraton -tapahtuma lokakuun
ensimmäisenä viikonloppuna, johon osallistuu yli tuhat juoksijaa vuosittain, Lyytikäinen
kertoo.
Koli on siitä poikkeuksellinen kansallispuisto, että sen matkailusesonki kestää ympäri vuoden. Vain marraskuussa on hiljaisempaa.
Ehdoton vetonaula Kolilla on Lyytikäisen mukaan luonto. Kansallispuiston aktiviteetteja ja muita oheistapahtumia onkin kehitelty tästä näkökulmasta.
– Olemme rakentaneet Kolista juuri luonto- ja kulttuurikohdetta, mikä on ollut hyvä valinta.
Korona-aika korosti tätä erityisesti. Biletyskohteita meillä on Suomessa tarpeeksi, Lyytikäinen toteaa.
Kolin matkailu juontaa juurensa 1800-luvun lopun Suomen taiteen kultakauden taiteilijoiden matkoihin. Taiteilijat olivat aikansa julkisuuden henkilöitä ja heidän esimerkkiään haluttiin noudattaa suomalaisten keskuudessa.
Huonosta tieverkostosta johtuen Koli oli pitkään vain kesämatkailukohde, mutta 30-luvulle tultaessa alueelle perustettiin ensimmäiset laskettelurinteet.
– Laskettelu rinteiden perustaminen vuonna 1938 teki Kolista myös suositun talvimatkailukohteen. Kolin rinteet ovat nykyään Suomen toisiksi vanhimmat, Lyytikäinen valaisee.
Taiteilijoiden merkitys alueella on edelleen suuri. Kolilla heitä vierailee vuosittain paljon. Alueen suurimpana mainoksena toimiikin edelleen kultakaudella maalatut kansallismaisemataideteokset, jotka kaikki Suomessa tuntevat. Myös alueen tapahtumatarjonta on suunniteltu tästä näkökulmasta.
– Olemme panostaneet erityisen paljon kulttuuritapahtumiin. Näytelmät ja Ruska Blues sekä Koli Jazz -musiikkitapahtumat ovat tästä hyvä esimerkki. Tiivistettynä voisi sanoa että taide on olennainen osa Kolin matkailua, Lyytikäinen kertoo.
.jpg/2e3f94d5-4172-bb5c-e2ef-f2ca272765ea?t=1661505667418)
Kolin maisemat ovat innoittaneet monia taitelijoita. Kuva: Onni Pörhölä
Viime vuonna puisto oli 250 000 kävijällään Suomen neljänneksi vierailluin kansallispuisto. Matkailu on kasvanut tasaisesti eikä koronallakaan ollut siihen negatiivista vaikutusta. Suunnitelmana on Lyytikäisen mukaan kehittää matkailua siten, että alueella saadaan houkuteltua myös enemmän ulkomaisia matkailijoita.
– Meillä on suuret suunnitelmat Kolin matkailun tulevaisuuden kannalta. Vuonna 2050
tavoitteena on kymmenkertaistaa Kolin alueen matkailu. Osana tätä kehitystä Kolille on rakentumassa uusi hotelli ja aktiviteettitarjontaa on myös tarkoitus lisätä, Lyytikäinen kertoo.
Isoista kehitys suunnitelmista huolimatta alue on jatkossakin säilyttää luonto keskeisenä.
– Edelleen pyrimme olemaan omaleimainen luontokohde, muuten olisimme samanlaisia, kuin muut Suomen retkeilykohteet, Lyytikäinen muistuttaa.
Itä-Suomen matkailun ja elinvoimaisuuden kannalta Kolin kansallispuiston alueen matkailu on merkittävä tekijä. VisitKarelia markkinointikoordinaattori Anne Kokkosen mukaan Pohjois-Karjalan matkailu on pääosin luontomatkailijoiden suosiossa ja Koli, alueen tunnetuimpana kohteena, vetää alueelle paljon matkailijoita.
– Koli on Pohjois-Karjalan ylivoimaisesti tunnetuin kohde, suomalaisuuden symboli ja kansallismaisema, jonka moni haluaa nähdä vähintään kerran elämässä.
– Kolin vetovoima houkuttelee alueelle matkailijoita, jotka käyttävät alueelle saapuessaan myös muiden alueiden ja kohteiden palveluita. Kolille suuntaavien tai sitä kautta kulkevien matkailijavirtojen merkitys myös maakunnan muille matkailupalveluille on ilmeinen, Kokkonen kertoo.
Kokkosen mukaan ihmiset ovat viime aikoina heränneet Pohjois-Karjalan ja Kolin alueen monipuolisuuteen.
– Viime aikoina on hiljalleen alettu herätä myös Kolin monipuolisuuteen, kuten siihen, että kansallispuisto kannattaa kokea tunnettujen huippujen lisäksi myös vesiltä käsin.
– Myös erilaiset tapahtumat muualla Pohjois-Karjalassa kuten karjalainen kulttuuriperintö ja esimerkiksi sotahistoria tuovat alueelle matkailijoita, Kokkonen toteaa.
Epävarmasta maailmantilanteessa huolimatta Pohjois-Karjalan alueen matkailuun on lisätty rahoitusta. Kokkosen mukaan matkailun tulevaisuus näyttääkin valoisalta.
– Maakunnan matkailuyritykset selvisivät poikkeusajan yli hyvin ja matkailunäkymät näyttävät tällä hetkellä positiivisilta. Viime vuosien aikana maakuntaan on syntynyt uutta matkailuyrittäjyyttä, Kokkonen toteaa.
Matkailu alueelle on tärkeässä roolissa maakunnan elinvoimaisuuden ylläpidon kannalta, mikä on erityisen tärkeää ottaen huomioon alueen sijainnin.
– Itä-Suomen elinvoima tukee myös kansallista turvallisuutta sijainti Venäjän raja-alueena huomioiden, Kokkonen muistuttaa.
