Kokonaisturvallisuutta yhteisellä kansalaispalveluksella

Elisabeth Rehn – Bank of Ideas -ajatushautomo julkaisi keskiviikkona 23. toukokuuta ensimmäisen selvityksen kansalaispalvelusmallista.

Erityisesti poliittiset nuorisojärjestöt ovat nostaneet esille idean kansalaispalveluksesta, vedoten muun muassa nykyisen asevelvollisuuden epätasa-arvoisuuteen, siviilipalveluksen toimimattomuuteen sekä uhkakuvien muutokseen. Kansalaispalvelus tarkoittaisi sitä, että miesten yleinen asevelvollisuus korvattaisiin koko ikäluokkaa koskevalla kansalaispalvelusvelvollisuudella.

Elisabeth Rehn – Bank of Ideas -ajatushautomon puheenjohtaja Kaisa-Maria Tölli vetosi mallin edistävän yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.

– Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä on rakennettu sotilaallisen puolustuskyvyn tarpeisiin, ja tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää, voisiko kansalaispalvelus vastata nykyistä mallia tehokkaammin kokonaisturvallisuuden tarpeisiin, ja kattaa myös muut yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, Tölli taustoitti.

Selvityksen mukaan asevelvollisuuslaki tulisi muuttaa laiksi kansalaispalvelusvelvollisuudesta, joka koskisi kaikkia Suomen 18–30-vuotiaita kansalaisia.

Mallissa nuoret voisivat valita, suorittavatko kansalaispalveluksen asepalveluksena, varautumispalveluksena tai veroa maksamalla.

– Siviilipalveluksesta luovuttaisiin, ja tilalle rakennettaisiin varautumispalvelus palvelemaan yhteiskunnan tarpeita. Ministeriöiden, muiden viranomaisten tai järjestöjen vastuulla oleva varautumispalvelus toteutettaisiin pitkälti virtuaalisena ja pisteytykseen perustuvana. Se pitäisi suorittaa 30 ikävuoteen mennessä osallistumalla esimerkiksi vapaaehtoisten ja viranomaisten järjestämille kursseille. Kursseista muodostettaisiin erilaisia moduuleja, kuten palo-, pelastus- ja väestönsuojelu tai kyber- ja informaatioturvallisuus, Tölli esitteli.

Töllin mukaan järjestelmän uudistuksen lähtökohta on, että sotilaallinen puolustuskyky on turvattava. Malli on rakennettu täydentämään nykyistä järjestelmää, ei syrjäyttämään sitä.

– Mikäli ikäluokasta ei saataisi riittävästi vapaaehtoisia asepalvelukseen, puolustusvoimille taataan oikeus valita jäljelle jäävästä ikäluokasta sopivaksi katsomansa henkilöt palvelukseen. Jos sekä asepalveluksesta että varautumispalveluksesta kieltäydyttäisiin, voitaisiin määrätä jonkinnäköinen seuraus. Nykyisestä totaalikieltäytyjien vankeusrangaistuksesta luovuttaisiin. Lisäksi kutsunnoista kieltäytyviä voitaisiin rangaista nykyisen asevelvollisuuslain rangaistusmenettelyn mukaisesti, käytännössä sakottamalla, Tölli avasi.

Julkaisutilaisuudessa puhunut puolustusministeri Jussi Niinistö suhtautui selvitykseen varauksella, mutta allekirjoitti tarpeen esimerkiksi ei-sotilaallisiin uhkiin varautumiseen.

– Sellaisille miehille, jotka terveydellisistä syistä eivät voi suorittaa perinteistä varusmiespalvelusta tai niille naisille, jotka eivät valitse vapaaehtoista asepalvelusta, voidaan ajatella uusia polkuja osallistua työhön yhteiskunnan hyväksi. Siviilipalveluksen sijasta tämänkaltainen kansalaispalvelus voisi valmistaa sellaisiin häiriötilanteisiin, joihin ei liity sotilaallisen voiman käyttöä: esimerkiksi elintarvikehuoltoon, suuronnettomuuksiin ja ympäristöuhkiin, Niinistö väläytti.

Ajatukseen vapaaehtoisuudesta Niinistö suhtautuu kuitenkin erittäin kriittisesti. Mikään järjestelmä joka liudentaisi aseellisen varusmiespalveluksen suorittamista, ei ole hänestä kannatettava kehityssuunta.

– Nimittäin pienenkin vapaaehtoisuuden elementin mukaan tuominen aseellisen varusmiespalveluksen suorittamiseen avaisi Pandoran lippaan, jota ei olisi enää mahdollista sulkea, Niinistö linjasi.

Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Jukka Sonninen toivotti tilaisuudessa selvityksen tervetulleeksi ja kehui sitä hyväksi keskustelun avaajaksi.

– Puolustusvoimien piirissä kansalaisia koskeva varautumispalvelus ja siihen liittyvä koulutusjärjestelmä on lähtökohtaisesti erittäin myönteinen asia. Varautumispalvelus ei kuitenkaan voisi erota asepalveluksen laajuudesta merkittävästi. Koulutuksen pituus, henkilökohtaisen vapauden rajoitteet ja niiden kesto on oltava tasavertaista molemmissa palveluksissa, Sonninen vetosi.