Koiria, kaatuneita ja viranomaistoimintaa

Viranomaisyhteistyötä harjoiteltiin Espoossa Kehä 23 - harjoituksessa.

Kaartin jääkärirykmentin johtama Kehä 23 - paikallispuolustusharjoitus on käynnissä pääkaupunkiseudulla tällä viikolla. Harjoitus järjestetään jo toista kertaa tänä vuonna ja sen teemana on väestönsuojelu. Keskiössä on myös paikallistason viranomaisyhteistyön harjoittelu, jonka tavoitteena on kehittää viranomaisten keskinäisiä toimintavalmiuksia. Mukana harjoituksessa ovat Helsingin ja Länsi-Uudenmaan poliisi- ja pelastuslaitokset, Keskusrikospoliisi (KRP) sekä Helsingin kaupunki. Lisäksi Hautaustoimistojen liitto, Espoon ja Helsingin hiippakunnat ovat mukana ensimmäistä kertaa. 

Viranomaisyhteistyötä harjoiteltiin Espoon Olarissa 5. syyskuuta Kehä 23 -harjoituksen erillisharjoituksessa, joka sisälsi kaatuneiden huoltamista sekä rauniopelastuskoirien käyttämistä eloonjääneiden etsimiseen raunioista. Harjoitustilanteen taustatarinassa kerrostalo on osittain sortunut vihamielisen toimijan tekemän sabotaasin, ja sen aiheuttaman räjähdyksen seurauksena. Räjähdyksessä on menehtynyt kolme sotilasta sekä useita siviilejä. Lisäksi sortumien alle on jäänyt jumiin mahdollisia eloonjääneitä. Koska harjoituksessa on kyseessä rauhanajan tilanne, toimintaa johtaa Poliisi. Kuolleiden sotilaiden sekä suuren uhriluvun takia Puolustusvoimat on kutsuttu virka-apuun kuljettamaan vainajia kuolinsyyntutkimusta varten, sekä ottamaan sotilailta talteen kaikki sotilaallinen varustus, kuten aseet.

Siviili vai sotilas?

Tositilanteessa kaatuneiden huoltaminen sisältäisi eri prosesseja riippuen siitä, onko kyseessä sotilas vai siviili. Santahaminan sotilaspastori Paavo Rannan mukaan sotilailta otetaan talteen taisteluvälinemateriaali, joka palautetaan pääasiassa sotilaan omaan yksikköön. Lisäksi sotilasvainajat esitunnistetaan tuntolaattojen ja tunnistuskorttien avulla Puolustusvoimien toimesta, mutta lopullisen tunnistuksen tekee Poliisi. Siviilit tunnistetaan Poliisin kautta.

Sotilaspastori Paavo Ranta seurasi harjoitusta hyvillä mielin. Kuva: Laura Linna.

Koirien hyöty ei katoa

Vaikka tekniikan kehitys on tuonut tullessaan erilaisia kuuntelulaitteita sekä lämpökameroita, rauniopelastuskoirat ovat edelleen tärkeässä asemassa ensihavaintojen tekemisessä rauniopelastuksessa. Helsingin etsintä- ja pelastuskoirien (HEPEKO) koiranohjaaja Kirsi Myöhäsen mukaan koirat löytävät heikonkin hajun perusteella tarkan paikan, johon pelastettava on jäänyt jumiin. Koirat harjoittelevat viikoittain harjoitteluradalla. Tositoimista ei olla vältytty, vaan koiria käytetään Poliisin virka-apuna keskimäärin kerran kuukaudessa. Rauniokoirien rodulla ei ole niin suurta merkitystä, vaan ominaisuudet ratkaisevat.

– Koiran olisi hyvä olla keskikokoinen ja rakenteeltaan ketterä sekä luonteeltaan rohkea ja sinnikäs, kertoo Myöhänen.

Rauniopelastuskoiratoimintaan voi liittyä kuka tahansa aiheesta kiinnostunut.

Rauniokoira Tora ja hänen ohjaajansa Mia Pyykkö. Kuva: Laura Linna.