Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Puolustusvoimat

Kuvassa Ruotsin laivaston aluksia.

Ruotsalaiset ja suomalaiset alukset toimivat hyvässä yhteistyössä.

Kohti sukellusveneentorjunnan kehittämistä

Jenny Myllynen

Ruotsin merivoimat järjesti vuosittaisen sukellusveneentorjuntaharjoituksen, johon osallistuttiin Suomesta kahden aluksen voimin. Merellä tapahtunut harjoitus pystyttiin järjestämään koronarajoitukset huomioiden.

Ruotsin itärannikolla järjestettiin 15.–20.4.2021 sukellusveneentorjunnan harjoitus, johon osallistui Suomesta kaksi Merivoimien Hamina-luokan ohjusvenettä Ruotsin merivoimien kutsumina. Harjoituksia johti Ruotsin merivoimien 4. Lippue. 

–  Tärkeimpänä harjoitustavoitteena oli kehittää Suomen ja Ruotsin välistä yhteistoimintakykyä sukellusveneentorjunnassa, kapteeniluutnantti Henri Koski Rannikkolaivastosta kertoo. 

Harjoitus oli monipuolinen kokonaisuus, jossa harjoiteltiin sukellusveneiden etsintää ja torjuntaa. Harjoituksessa saatiin tehokkaasti harjaannutettua henkilöstöä sekä testattua laajassa peruskorjauksessa olleiden ohjusveneiden vedenalaisia järjestelmiä sukellusveneitä vastaan. 

– Hamina-luokan näkökulmasta tärkeimmät harjoitukset olivat sukellusveneen etsintä- ja torjuntaharjoitukset osana sukellusveneentorjuntaosastoa. Tämän lisäksi harjoiteltiin pintatorjuntaa ja antoisimpana osuutena olivat osaharjoitukset sukellusveneen kanssa, Koski selventää. 

Harjoitukselle asetetut tavoitteet saavutettiin koronarajoituksista huolimatta monipuolisen harjoituksen sekä yhteistoiminnan avulla. 

 – On hienoa, että pystymme jatkamaan yhteistoimintaa Ruotsin merivoimien kanssa koronasta huolimatta. Yhteistyön jatkuvuus on toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää, Rannikkolaivaston esikuntapäällikkö, komentaja Mikko Villikari toteaa Rannikkolaivaston tiedotteessa.

Rajoituksilla luodaan turvallinen harjoitus 

Koronaviruspandemia on vaikuttanut laajasti kansainväliseen toimintaan. Sukellusveneentorjuntaharjoituksessa osallistujat noudattivat tiettyjä koronarajoituksia ja toimivat terveysturvallisuuden asettamilla ehdoilla. 

– Suomalaiset alukset liittyivät harjoitukseen suoraan merellä. Harjoituksen jälkeen alukset palasivat Suomeen, eikä henkilöstövaihtoja toteutettu, Koski avaa. 

Harjoituksen aikana kontaktit haluttiin minimoida, jolloin esimerkiksi satamakäyntejä ja muita kontakteja alusten henkilöstöjen välillä ei toteutettu. Henkilöstövaihtoja ei myöskään järjestetty harjoituksen aikana. 

Harjoitus nähtiin rajoituksista huolimatta hyvänä jatkumona yhteistoiminnan kehittämiselle. Sekä suomalaisille että ruotsalaisille kertyi harjoituksesta arvokasta kokemusta. 

– Yhteistyö Ruotsin merivoimien kanssa on helppoa ja toimintatavat ovat hyvin lähellä toisiaan, Koski päättää.