Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Iida Särkiniemi

Kivusta ja särystä huolimatta loppuun asti

Jenny Myllynen

Aliupseerioppilas Kääriä odottaa omaa johtajakauttaan. Sinne päästääkseen tulee kuitenkin suoriutua vielä monesta rastista. Kääriä toimii tällä hetkellä oppilasjohtajana ja suunnittelee iltaisin tulevia palveluspäiviä.

Aliupseerioppilas Sara Kääriä / Porin prikaati, Säkylä / 1. huoltokomppania / TJ 255

"Ennen armeijan harmaisiin astumista työskentelin Alkossa ja valmistuin ylioppilaaksi. Vapaaehtoisen asepalvelukseni aloitin tammikuun saapumiserässä.

Olen soittanut orkesterissa ja kävimme paljon soittoleireillä. Siellä näin varusmiessoittokunnan meininkiä, joka sytytti minussa innostuksen inttiä kohtaan. Orkesterissa soittamisen jäätyä innostukseni inttiin pysyi edelleen voimissaan ja sillä tiellä olen nyt.

Tavoitteenani oli johtajakoulutuksen käyminen. Alun perin haaveenani oli päästä sotilaspoliisiksi ja sitä kautta johtajakoulutukseen, mutta päädyin kuitenkin lääkintälinjalle, johon olen tyytyväinen. Tämä tuntuu omalle paikalle, sillä olen löytänyt samantyylisiä ihmisiä joiden kanssa jakaa ilot sekä surut.

En ole kokenut syrjintää tai epätasa-arvoista kohtelua. Olen tyytyväinen siihen, että minulta vaaditaan samaa kuin miespuolisilta palvelustovereilta. Moni täällä sanoo, että olen yhtä äijä kuin muutkin.

Pitkät kiinniolot eivät ole tuottaneet ongelmaa, sillä pidän siitä, että lomilla saan levättyä kunnolla. Säkylästä on kotikunnalle pitkä matka, jolloin viikonloppulomien kanssa suurin osa ajastani menisi matkustamiseen.

Odotan omaa johtajakauttani, joka koittaa aliupseerikurssin jälkeen. Ennen tuon päivän koittamista tulee suoriutua vielä monesta marssista sekä sotaharjoituksista, joita odotan innon ja pienen pelon kanssa. Tiedän kuitenkin selviäväni koettelemuksista kun asennoituminen on kunnossa. Uskon, että näiden kokemusten jälkeen olen valmis näyttämään itsestäni parhaat puoleni ja selviän haasteesta kuin haasteesta.

Selviäminen 14 kilometrin marssista valoi minuun uskoa omasta pärjäämisestäni. Fiilis marssin loputtua on yksi parhaimmista muistoistani tähänastisen palveluksen ajalta.

Äidille terveisiä, täällä on kaikki hyvin."