Kivisen mukaan Nato tulee näkymään monessa

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen uskoo alkavan vuoden olevan Puolustusvoimien näkökulmasta edeltävän vuoden tapaan työntäyteinen.

– Olemme viime vuonna osoittaneet, että sitoutuneen ja motivoituneen henkilöstön, varusmiesten sekä reserviläisten avulla olemme onnistuneet hoitamaan tehtävämme. Pystymme siihen varmasti tänäkin vuonna, Kivinen sanoo.

Kivisen mukaan Puolustusvoimiin vaikuttaa tänäkin vuonna Nato-jäsenyyden valmistelu.

– Sotilaallinen ja poliittinen valmisteluprosessi etenevät kuitenkin omia raiteitaan, eikä kukaan pysty varmuudella sanomaan, milloin jäsenyys toteutuu, Kivinen toteaa. 

Nato-jäsenyys avaa täysin uusia tehtäviä Puolustusvoimien sotilas- ja siviilihenkilöstölle. Kivisen mukaan tarkoista tehtävänimikkeistä ei kuitenkaan ole vielä mielekästä puhua.

– Mutta suuruusluokaltaan Puolustusvoimista tullaan asettamaan yhteensä noin sata henkilöä Naton rakenteisiin useamman vuoden aikana, Kivinen sanoo.

Vuoden 2021 keväällä julkaistussa puolustusselonteossa todetaan, että Puolustusvoimissa on lisätarve noin 600 henkilölle tällä vuosikymmenellä. Kivisen mukaan nykyinen tarve on tätäkin suurempi.

– Selonteon jälkeen olemme rekrytoineet noin sata henkilöä, ja lopun 500 henkilön rekrytointia nopeutetaan. Mutta selonteon arvio ei sisällä Nato-jäsenyyden edellyttämää lisähenkilöstöä, koska tarve esitettiin ennen kuin Natoon päätettiin hakea, hän avaa.

Kivinen sanoo kaikkia Puolustusvoimien henkilöstöryhmiä käytettävän Nato-tehtävien täyttämisessä. Hänen mukaansa myös reserviläisten osaamista hyödynnetään palkkaamalla heitä muun muassa erikoisupseeri- ja siviiliasiantuntijatehtäviin.

Ennen kaikkea jäsenyys tuo kuitenkin reserviläisille Kivisen mukaan entistä kansainvälisempää toimintaa.

– Kansainvälisten harjoitusten volyymi tulee kasvamaan jonkin verran. Merkittävä muutos on kuitenkin se, että Naton jäseninä osallistumme varsinaisiin artikla viisi -harjoituksiin jäsenen roolissa, Kivinen sanoo.

Naton viides artikla velvoittaa jäsenmaita puolustamaan toinen toisiaan.

– Lisäksi reserviläisille avautuu mahdollisuus osallistua erilaisille kursseille, Kivinen jatkaa, ja nostaa esimerkiksi kanadalaisen esikuntakurssin, johon suomalaisetkin reservin upseerit ovat osallistuneet.

Kenraali Kivinen vaimonsa Maarit Kivisen kanssa puolustusministerin uuden vuoden vastaanotolla. Kuva: Tuomas Härmä

Äkkikäännöksiä ei tehty

Viime vuoden helmikuussa Suomen turvallisuusympäristö muuttui, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Kivinen ei näe turvallisuustilanteessa merkittävää muutosta viime vuoteen.

– Ukrainan sodan loppu ei ole vielä näkyvissä, Kivinen arvioi.

Vaikka hyökkäys tuli yllätyksenä monelle, muistuttaa Kivinen Venäjän käyttäneen sotilaallista voimaa tällä vuosisadalla muun muassa Georgiassa, Syyriassa ja Itä-Ukrainassa.

– Sota on vain osoittanut, että Venäjä on 2020-luvulla valmis käymään täysimittaista sotaa omien päämääriensä saavuttamiseksi, Kivinen sanoo.

Kivisen mukaan Puolustusvoimissa ei ole ilmennyt Ukrainan sodan myötä tarvetta sen isompiin äkkikäännöksiin.

– Suomella on merkittävää puolustuskykyä juuri tämän tyyppisessä sodankäynnissä. Siinä mielessä voisi vetää johtopäätöksen, että viime vuosikymmeninä Suomessa on tehty järkeviä valintoja ja ratkaisuja puolustuskyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä, Kivinen sanoo. 

Tärkeä osa Suomen turvallisuusratkaisua on ollut kaksin- ja moninkeskinen puolustusyhteistyö kumppanimaiden kanssa. Nato-jäsenyys ei Kivisen mukaan tule vähentämään sen merkitystä.

– Jäseninähän olemme muiden jäsenmaiden kanssa liitossa, ja meillä on velvollisuus puolustaa toinen toisiamme kriisin tullen. Tätä kautta kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö pikemminkin syvenee, Kivinen toteaa.

Vaikka suunnanmuutoksiin ei ole ollut aihetta, on Venäjän hyökkäykseen luonnollisesti reagoitu.

– Nyt me parannamme nykyisen järjestelmän suorituskykyä hankkimalla lisää samanlaisia asejärjestelmiä, kalustoja ja välineitä, joita meillä on jo nyt käytössä. Hallituksen viime vuoden keväänä antama merkittävä lisärahoitus käytetään pääosin tähän tarkoitukseen, Kivinen kertoo.

Kivisen mukaan varusmiesten viime vuosien loppukyselyissä antama palaute on ollut positiivisempaa kuin aikaisemmin. Kuva Cold Response 2022 -harjoituksesta viime keväältä. Kuva: Puolustusvoimat

Komentajan terveiset 

Puolustusvoimat toivoo yhä useamman naisen suorittavan naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Kivisen mukaan noin 900 naista suoritti sen vuonna 2021, kun tulevaisuuden tavoitteena olisi kouluttaa 2000 vapaaehtoista vuodessa.

– Tärkein keino tavoitteen saavuttamiseksi on se, että naiset kokevat palvelunsa mielekkääksi ja laadukkaaksi, koska tieto kokemuksista kulkee nuorten välillä tiuhaan, Kivinen sanoo.

Kivisen mielestä Puolustusvoimien tulisi jakaa naisille tehokkaammin tietoa palvelukseen liittyen. Tässä hän uskoo molempia sukupuolia koskevien kutsuntojen pilotoinnin auttavan.

– Se tulee varmasti lisäämään tietoisuutta sekä ymmärrystä palveluksesta ja siten heidän määrää, jotka vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavat, Kivinen uskoo.

Tammikuussa palveluksensa aloittaneet naiset ja miehet Kivinen toivottaa lämpimästi tervetulleiksi.

– Astukaa palvelukseen avoimin mielin. Kaikki lähtee asenteesta. Nyt on teidän vuoronne liittyä niiden ikäluokkien ketjuun, jotka tuottavat turvallisuutta suomalaisille, hän sanoo.