"Isku kriittistä infrastruktuuria kohtaan on myös isku siviiliyhteiskuntaa kohtaan" – Tero Kiviniemi ohjaa elinkeinoelämää varautumaan edestä johtamalla

Colasin aluejohtajan mukaan infrahankkeisiin pitäisi saada nykyistä enemmän tukea eurooppalaisilta liittolaisvaltoilta.

Yhdysvalloista kuului huolestuttavia uutisia syyskuussa 2008, sillä Wall Streetin pörssi oli romahtanut. Merkkejä oli ollut ilmassa jo pitkään, mutta useimmille romahdus oli yllätys.

Yhdysvalloissa asuntojen hintakupla puhkesi. Moni suomalaisyrityskin oli tiukassa paikassa. Etenkin rakennusala kärsi. Asuntokauppojen määrä puolittui ja asuntojen hinnat lähtivät laskuun.

Suomen suurimman rakennusyhtiön, YIT:n, johtotehtävään oli hiljattain nimitetty Tero Kiviniemi.

– Olin juuri saanut vastuun isosta organisaatiosta, jolla oli 3 500 henkeä töissä. Sitten yhtäkkiä koko markkina katosi alta, Kiviniemi muistelee.

Kiviniemi sanoo ymmärtäneensä tuolloin yrityskulttuurin merkityksen. Hänen mukaansa finanssikriisi koettiin YIT:llä yhtenäisenä joukkona.

– Onnistuimme siinä tilanteessa porukalla luotsaamaan ison laivan eteenpäin.

Finanssikriisi opetti Kiviniemelle, kuinka tärkeää on, että yrityksessä on selkeät toimintamallit kriisitilanteisiin. Nyt Kiviniemi puhuu elinkeinoelämän varautumisesta ympäri Eurooppaa ja muutakin maailmaa.

”Varautuminen geeneissä”

Kriisitilanteisiin on varauduttu Suomen suurimmassa infrayhtiössä, Destiassa, jonka toimitusjohtajana Kiviniemi on toiminut vuodesta 2018 alkaen.

– Minusta tuntuu, että varautuminen on Destiassa vähän geeniperimässä, Kiviniemi maalailee.

Tällä Kiviniemi viittaa etenkin Destia pitkään, vuonna 1799 perustetusta Kuninkaallisesta Suomen koskenperkausjohtokunnasta alkaneeseen historiaan. 

Historian saatossa yhtiö on nähnyt kymmeniä kriisejä, mukaan lukien kuusi sotaa, lama-aikoja ja esimerkiksi koronakriisin. Niiden opit tukevat yhtiötä varautumisessa.

– Vaikka itse sodankäyntiin tulee uusia elementtejä, kuten drooneja, peruselementit pysyvät hyvin pitkälle ennallaan. Esimerkiksi maailmansodista on saatu oppeja, jotka ovat edelleen relevantteja, Kiviniemi avaa.

Destiassa varautuminen alkaa siitä, että pyritään ymmärtämään erilaisia globaaleja kehitysskenaarioita ja niiden vaikutuksia yrityksen toimintaan.

– Yksi skenaario on nimeltään kriisistä kriisiin. Siinä olisi nykyistä pahempi tilanne: sota eskaloituisi Ukrainasta ja Lähi-idästä Eurooppaan ja olisi muutenkin hyvin syvällinen kriisi, Kiviniemi kertoo.

Kiviniemen mukaan yhtiössä ei ainoastaan ajatella vaan myös päivittäin seurataan tilannetta ja päivitetään skenaariota. Tietojen perusteella yhtiö tarvittaessa muuttaa uhkatasoja. Näitä Destialla on käytössä neljä kappaletta.

– Se helpottaa johtamista, olemme paremmin varautuneita ja toisaalta henkilöstökin on aika levollisin mielin, kun tietää, että tilannetta seurataan, Kiviniemi listaa.

Kiviniemi suosittelee vastaavanlaista mallia myös muille. Hänen mukaansa hyvä osoitus Destian varautumisesta on, että koronan aikana kaikki työmaat pystyttiin pitämään käynnissä.

– Varautumisessa voidaan kuitenkin koko ajan kehittyä ja oppia toisiltamme lisää, hän muistuttaa.

Oppeja Ukrainasta

Ukrainan sodan opeista tärkeimmäksi Kiviniemi nostaa kriittisen infrastruktuurin – erityisesti energiainfrastruktuurin – merkityksen.

– Kyseessä ei ole mittelö Venäjän armeijan ja Ukrainan armeijan välillä, vaan koko Venäjä vastaan Ukrainan yhteiskunta, hän huomauttaa.

Erityisen häikäilemättömänä hän pitää Venäjän talvisin tekemiä hyökkäyksiä ukrainalaisia lämmöntuotantolaitoksia vastaan. Kiviniemi pitää näitä tapauksia humanitäärisen katastrofin aiheuttamisena.

– Isku kriittistä infrastruktuuria kohtaan on myös isku siviiliyhteiskuntaa kohtaan, Kiviniemi kiteyttää.

Kriittiseen infrastruktuuriin kuuluu paitsi energiaverkot myös esimerkiksi liikenneväylät, vesihuollon järjestelmät, tietoliikenneverkot sekä lääke- ja ruokahuolto.

Suomen vahvuutena Kiviniemi pitää varmuusvarastoja, jotka kattavat paitsi ruokaa ja lääkkeitä myös esimerkiksi energialähteitä, joilla kansalaisille saadaan tarvittaessa tuotettua lämpöä myös talven paukkupakkasissa.

Suomi poikkeaa Ukrainasta väestötiheyden osalta. Suomi on niin laaja maa, että kaikkea infrastruktuuria ei ole mahdollista suojata samanaikaisesti. Toisaalta hajautettu järjestelmä on myös etu: sitä on vaikeampi tuhota kerralla.

Suomen energiatuotanto nojaa koko ajan vahvemmin uusiutuvaan energiaan, jota tuotetaan tuhansissa eri paikoissa ympäri Suomea.

”Suomi on saari”

Infrastruktuurin kriittiseksi haasteeksi Kiviniemi nostaa sen tosiasian, että Suomi on kulkuyhteyksiltään käytännössä saari.

Noin 95 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta tapahtuu meriteitse, loput joko maanteitse Ruotsin ja Norjan kautta tai lentorahtina.

– Lähes kaikki liikkuu merta pitkin laivoilla, ja se on jossain määrin meidän akilleenkantapäämme, Kiviniemi maalaa.

Meriliikenne pitää pystyä turvaamaan kaikissa olosuhteissa ja toisaalta hänen mukaansa sille tulisi arvioida aktiivisesti myös vaihtoehtoja.

Yksi ratkaisuista voisi hänen mukaansa olla kiinteiden yhteyksien toteuttaminen.

Tallinnan kautta Suomi voisi liittyä osaksi Rail Baltica -raideyhteyttä. Kiinteä yhteys puolestaan Ruotsiin, joko Turusta Tukholmaan tai Vaasasta Uumajaan, toisi turvaa kriisiskenaariosta huolimatta.

– Ja sitten tietenkin tämä raideleveyden ongelma: meillä on erilevyinen raideverkko Suomessa kuin muualla Euroopassa, Kiviniemi lisää.

Huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta olisi Kiviniemen mielestä perusteltua rakentaa toinen raideleveys Torniosta Rovaniemelle, Kolariin ja Oulun kautta Raaheen.

Etulinjan maita on priorisoitava

Kansainvälisten yhteyksien lisäksi kannattaa muistaa yhteydet kotimaassa, jotka vaativat kehittämistä. Yhteyksiä voidaan tarvita niin sotilaallisen avun vastaanottamisessa kuin tilanteessa, jossa meriliikenne estyisi.

Kriisitilanteessa raskasta kalustoa pitäisi voida kuljettaa länsirannikon satamista ja Pohjois-Ruotsista itärajaa kohti, mikä vaatii riittävän laadukasta väyläverkostoa myös itä-länsisuunnassa.

Suomen infrahankkeisiin ja varsinkin sotilaalliseen liikkuvuuden kehittämiseen pitäisi saada nykyistä enemmän tukea myös eurooppalaisilta liittolaisvaltioilta.

– Jos ajatellaan Euroopan laajuista konfliktia tai sotaa, kyllähän Suomi on tässä muiden Itä-Euroopan maiden kanssa ensimmäisenä rintamassa, hän huomauttaa.

Kiviniemen mukaan hankerahoituksessa pitäisikin priorisoida etulinjaan kuuluvia Itä-Euroopan maita.

– Kaikkien EU-maiden ja Euroopan maiden intresseissä on, että itärintama pysyy tiukkana ja asiat ovat täällä kunnossa, Kiviniemi perustelee.

Asepalvelukseen rajanaapuriin

Kiviniemi asui pitkään nuoruudessaan Ruotsissa ja kirjoitti siellä myös ylioppilaaksi. Asepalvelus kuitenkin sai nuoren palaamaan juurilleen Suomeen.

Asepalveluksensa Kiviniemi aloitti Kaakkois-Suomen rajavartioston sissikomppaniassa, saapumiserässä II/1991.

Hän mainitsee yhden parhaimmista inttimuistoistaan olleen Jukajärven marssin, jossa tehtävänä oli juosta 5,5 tunnin aikana 45 kilometriä täydessä taisteluvarustuksessa.

– Välillä tuntui, että tähän kuolee, mutta kun sen jälkeen sai koulunjohtajalta koulutushaaramerkin, sissihavun, niin kyllä se hienoimpia juttuja oli, Kiviniemi kuvaa.

Mahdollisuudesta suorittaa asepalveluksensa Rajavartiolaitoksella Kiviniemi kuuli sukulaisiltaan, jotka olivat suorittaneet intin Lapin ja Kainuun rajavartiostoilla.

– Sissi sielultani olen aina ollut, hän perustelee valintaansa.

Asepalvelus innosti Kiviniemeä aina 197. reserviupseerikurssille saakka.

Nykyisin hän on sotilasarvoltaan reservin kapteeni.

Kiviniemi kertoo miettineensä aika ajoin myös sotilasuraa, sillä se olisi tarjonnut mitä erilaisempia työtehtäviä.

Kiviniemi osallistui 200. maanpuolustuskurssille ja kehuu sitä vuolain sanoin: "Upein kurssi, missä olen koskaan ollut". Kuva: Karoliina Huopalainen

Talonrakentajasta toimitusjohtajaksi

Vaikkei Kiviniemi lopulta Kadettikouluun lähtenyt, alkoi hänelle inttiaikana avautua, kuinka suomalainen koulujärjestelmä toimii. Ruotsissa teknillisen lukion käynyt Kiviniemi tiesi, mihin halusi.

– Jo lukioaikana ajattelin, että kyllä minä raksalle lähden, Kiviniemi summaa.

Kiviniemi muutti lopullisesti Suomeen ja aloitti diplomi-insinööriopinnot Otaniemen Teknillisessä korkeakoulussa. Ohjelmaksi valikoitui rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Taustaltaan talonrakentaja alkoi kiinnostua infrastruktuurista ja varsinkin silloista.

– Tutustuin YIT:llä ollessani Vietnamissa sijaitsevaan Bienin sillanrakennuskohteeseen ja ajattelin, että tuo olisi tosi mielenkiintoista. Siinä viehätti erityisesti tekninen haaste.

Kiviniemi eteni työssään projekti-insinööristä projektipäälliköksi ja aina YIT:n johtokuntaan saakka. Samalla hän pääsi kehittämään taitojaan johtajana.

Johtajan tärkeiksi työkaluiksi Kiviniemi nostaa autenttisuuden ja arvojohtajuuden, elinkeinoelämän kannalta tärkeän yrityskulttuurin rakentamisen. Ne ovat hänen mukaansa tärkeitä myös johtajan uskottavuuden kannalta. Yksi vinkki on kuitenkin yli muiden.

– Sotaväen johtamisoppeihinkin kuuluva periaate – omalla esimerkillä edestä johtaminen, Kiviniemi nostaa.

55-vuotias harrastaa ulkoilua, metsästystä ja purjehdusta vapaa-ajalla. Kuva: Sol Martin Jõemaa

Työn ohella hän opiskeli vielä liikennetoiminnan johtamiseen keskittyvän MBA-maisteritutkinnon, joka on vahvistanut hänen taloustieteellisiä taitojaan.

Vajaan vuosikymmenen ajan Kiviniemi on työskennellyt Destiassa, jossa häntä on motivoinut työn monipuolisuus ja uuden oppiminen sekä merkityksellisyys koko yhteiskunnan kehittämisen kautta.

Tämän vuoden tammikuussa Destia tiedotti, että Kiviniemi siirtyy Destian nykyisen emoyhtiön, ranskalaisen infrajätin, Colasin Pohjois-Euroopan aluejohtajaksi.

– Mielenkiintoinen homma ja eihän Destia jää missään nimessä kokonaan taakse. Suomen lisäksi toimialueeseen kuuluvat nyt Tanska ja Islanti ja toki katseet ovat suuntautuneet myös Ruotsiin ja Norjaan Kiviniemi täsmentää.

Uudesta toimenkuvastaan huolimatta hän jatkaa Destian hallituksen puheenjohtajana sekä Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen varapuheenjohtajana.

Valmiusrakentamista ja korjauksia

Destia on Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tärkeä kumppani. Infrayhtiön tehtäviin kuuluvat niin linnoittaminen kuin sotilaallista liikkuvuutta tukevat hankkeet. Mikäli tilanne vaatisi, voisi yhtiö esimerkiksi rakentaa Puolustusvoimien käyttöön väliaikaisen tien.

– Linnoittamisen tarve on tänä päivänä korostunut, sillä epäsuoraa tulta käytetään massiivisesti, Kiviniemi nostaa.

Sotilaallisen liikkuvuuden edistämisen vastinparina Destialta löytyy osaamista myös suluttamiseen eli käytännössä vaikkapa tien sulkemiseen vihollisen panssariajoneuvoilta.

Vaurionkorjaus kuuluu myös infrayhtiön tehtäviin.

– Destiassa pystymme käynnistämään työt muutamassa tunnissa hälytyksestä.

Kiviniemi kertoo, että Suomen rakennusteollisuus pystyy tarvittaessa mobilisoimaan tuhansia henkilöitä ja koneita valmiusrakentamiseen ja vaurionkorjaukseen.

– Emme voi kuitenkaan ajatella, että tämä olisi riittävän hyvällä tasolla, vaan täytyy systemaattisesti edistää, jotta tunnistamme kriittisimmät kohteet ja jotta tiedämme, millaisia suunnitelmia niihin tarvitaan ja mistä saadaan tarvittavat resurssit, Kiviniemi huomauttaa.

Hänen mukaansa Suomessa on riittävästi resursseja valmiusrakentamiseen. Tilanne kuitenkin muuttuisi, jos maahan tulisi pitkäkestoinen sota, jossa infrastruktuuria tuhotaan systemaattisesti. Tällöin tarvittaisiin kansainvälistä yhteistyötä, jota on tärkeä suunnitella jo rauhan aikana.

Huoltovarmuuden suurvalta

Kiviniemi odottaa tulevia työtehtäviään innolla, sillä ne mahdollistavat kokonaisturvallisuudesta ja varautumisesta puhumisen entistä enemmän myös kansainvälisessä kontekstissa.

Kiviniemen mukaan muilla mailla on paljon opittavaa Suomesta.

– Varautumisessa ja huoltovarmuudessa Suomi on suurvalta.

Suomen vahvuudeksi Kiviniemi nostaa elinkeinoelämän osallistumisen. Suomalaiseen huoltovarmuusverkostoon kuuluu yhteensä 1 500 yritystä ja yhteisöä, jotka luovat aktiivisesti uusia innovaatioita huoltovarmuuden kehittämiseksi.

– Se ei perustu vain lakiin pohjautuvaan velvoitteeseen, vaan yritykset ovat mukana vapaaehtoisesti yhteiskuntavastuullisesta näkökulmasta, Kiviniemi korostaa.

Lukuisten kansainvälisten konferenssien lisäksi Kiviniemi on päässyt puhumaan eri maiden sotilasjohdon kanssa. Heidän keskuudessaan Suomen ja Destian varautuminen herättävät positiivista ihmetystä.

– Kun Romanian puolustusvoimien apulaiskomentaja oli vierailulla, hän totesi, että tehän toimitte yrityksenä niin kuin me puolustusvoimina.