Kiuas kuumaksi

 

Yleisessä saunassa tärkeintä on hyvät löylyt. Näin uskoo Suomen Saunaseura ry:n varapuheenjohtaja Jussi Niemelä, jonka mukaan heti toiseksi olennaisin asia on sosiaalinen konteksti. Saunomisesta on tullut sosiaalinen ilmiö, sillä kiinnostus kiireettömiä ja hyviä löylyjä kohtaan on lisääntymään päin.

Niemelän mielestä löylyt ovat sitä paremmat, mitä suurempi sauna on. Tämän pohjalta saunoja rakennetaan edelleen.

– Esimerkiksi Helsinkiin on parhaillaan rakenteilla uusia saunoja Lonnaan ja Jätkäsaareen. Kun uusia kaupunginosia rakennetaan, korttelihin piirretään mukaan yleisiä saunoja. Vanhoja ja uusia saunoja löytyy monipuolisesti ympäri Suomen, Niemelä kertoo.

Alkuperäisyys kiinnostaa

Niemelän mukaan yleisten saunojen perinne ei suinkaan ole häviämässä, vaan se on pikemminkin pelastettu. Sen sijaan käyttötarkoitus on muuttunut: siinä missä saunojen päällimmäinen tarkoitus oli aiemmin peseytyminen ja puhdistautuminen, nykyään niitä käytetään ensisijaisesti rentoutumiseen ja stressin purkuun.

– On kehittynyt sellainen trendi, että ihmisiä kiinnostaa yhä enemmän kaikki vanha ja alkuperäinen. Asioita ei enää haluta tehdä nopeasti ja kiireellä, vaan nautinnon merkitystä korostetaan. Saman ilmiön huomaa esimerkiksi kahvin juonnista, sillä pienpaahtimoiden kahvit menevät hyvin kaupaksi, Niemelä kuvailee.

Yleisiä saunoja on Suomessa monenlaisia. Niemelä muistuttaa, että esimerkiksi savusaunoja on muun muassa Vantaan Kuusjärvellä, Helsingin Hernesaaressa sekä Joutsenossa.

Suomen Saunaseura ry on vuonna 1937 perustettu yhdistys, joka toimii suomalaisen saunakulttuurin edistämisen ja kehittämisen puolesta. Seura jakaa kansainvälisesti tietoa suomalaisesta saunomisesta. Sillä on myös jäsenille tarkoitettu saunatalo Helsingin Lauttasaaressa.

 

                                                                                                                                                             

Näsijärven rannalla sijaitsee Rauhaniemen kansankylpylä. Kuva: Rasmus Härkönen, puolustusvoimat

 

Rauhaniemen kansankylpylä, Tampere

Avatessa Rauhaniemen kansankylpylän puisen saunanoven korviin kantautuu lämminhenkinen puheensorina. Saunassa keskustellaan säästä, kysellään kuulumisia sekä rentoudutaan. Saunan lauteilla on paljon saunojia, mutta sekaan menemistä ei tarvitse jännittää. Tunnelma on tervetullut.

Kansankylpylä tarjoaa saunan ystäville palveluja ympäri vuoden. Näsijärvi toimii uima-altaana ja talvella voi pulahtaa avantoon uimaan. Kesäisin alueella voi viettää päivää myös hiekkarannat.

Iltapäivällä saunan auettua lauteille istahtavat yleensä vanhemmat saunojat, jotka käyvät siellä lähes päivittäin, myöhemmin työpäivän päätyttyä saapuvat myös lapsiperheet ja nuoret. Erityisesti kesälomien aikaan ihmiset nauttivat aurinkoisina päivinä hiekkarannoilla.                                                                                                                                                         

Kuva: Rasmus Härkönen, puolustusvoimat

Saunaan lämpöä puskee ja puhisee harvinainen öljylämmitteinen kiuas. Kuumin paikka saunasta löytyy oven vierestä, oikealta. Saunassa ei selvästikään ole vakiintunutta löylymestaria, löylymestariksi voi alkaa ken haluaa. Löylyt ovat pehmeän lämpimät, välillä hieman kirpeät jonkun ronskimman heittäessä vettä kiukaalle.

Erityisen mieleenpainuvaa saunoessa on siellä vallitseva sosiaalisuus sekä hyvä henki. Myös saunojien käyttämät persoonalliset saunamyssyt olivat mielenkiintoisia. Unohtumattominta kokemuksessa on silti ehdottomasti kävely kallionpintaa pitkin rantaan ja pulahtaminen järviveteen.

Carlos Sunila  

                                                                                                                                                                                           

Kesätyöntekijä Noora Poutanen kertoo käyneensä Rauhaniemen kansankylpylässä lapsesta asti. Parasta Rauhaniemessä on hänen mukaansa tunnelma ja aurinkoiset päivät uimarannalla.   Kuva: Rasmus Härkönen, puolustusvoimat

 

 

Kotiharjun sauna sijaitsee Helsingin Kalliossa. Kuva: Juho Naula, puolustusvoimat

 

Kotiharjun sauna, Helsinki

Helsingin Kalliossa sijaitsevan Kotiharjun saunan miljöö on erikoinen, eikä erityisen kutsuva. Sauna sijaitsee normaalin kalliolaisen kadun varrella. Tietty saunamaisuus puuttuu saunarakennuksen aulatiloista. Kaikkialla on hämärää. Ensivaikutelma on tämän vuoksi hämmentävä, mutta joka tapauksessa kiinnostava.

Saunatalon pukuhuoneen saunatunnelma on autenttinen. Katosta roikkuu lyhty, joka luo mukavan hämyisän valaistuksen. Puiset pukukopit näyttävät kuluneilta.

Itse sauna on erikoinen, mutta kaikin puolin miellyttävä. Sisään astuessa vasemmalla näkyy seinään rakennettu uuni, jonka yläpuolella on luukun takana kiuas. Saunassa on paljon väkeä siihen nähden, että elämme vasta keskiviikkoa. Mukana saunova polttariporukka pitää iloista meteliä. Tunnelma on leppoisa.

Kiukaan kuumetessa ilma kuivuu. Saunominen käy tukalaksi, mikä johtuu erään kanta-asiakkaan mukaan siitä, että kiuas on vasta lämmitetty. Penkit tuntuvat polttavan kuumilta. Lopulta ihmisvirta poistuu kadulle vilvoittelemaan ennen seuraavia löylyjä.

Matias Haikonen ja Juuso Kurttila

                                                                                                                                                         

Vapaaehtoinen saunanlämmittäjä ja lipunmyyjä Kim Kojo Rajaportin saunan lipunmyyntiluukulla. Kuva: Rasmus Härkönen, puolustusvoimat

 

Rajaportin sauna, Tampere

Rajaportin saunan rakennuksen seiniä verhoavat kauniit köynnöskasvit. Kortteli on tiivis, mutta tunnelmallinen.

Saunan sydän - kertalämmitteinen kiuas - on oikea kivisydän, joka pitää sisällään yli tuhat kiloa löylykiviä. Sitä lämmitetään kuutisen tuntia metrin haloilla, jonka jälkeen heitetään häkälöylyt ja sauna tuuletetaan. Lämpöä riittää koko illaksi, löyly muuttuu ensimmäisten tuntien jälkeen kuivista ja näpsäkistä, yhä kosteammaksi ja hellemmäksi iltaa kohden.

Lähes 110 vuotta vanhassa saunassa historian aistii ja tuntee kiivetessä ylätasanteen kivisille lauteille. Saunan rauhallisuus on käsin kosketeltavaa, ja sauna on selvästi ainutlaatuinen osa suomalaisen saunakulttuurin historiaa. Saunavihdalla kaiken stressin voi vihtoa pois, sillä löylyt ovat kokonaisvaltaiset, viipyvän ainutlaatuiset.

Carlos Sunila

Rajaportin saunakortteli Tampereella kätkee sisäänsä Suomen vanhimman edelleen toimivan yleisen saunan.