"Merireitin hallinta on aivan keskeinen osa suurvaltakamppailua" – Yhdysvallat ei ole ainoa osallistuja kilpajuoksussa pohjoiseen

Ilmastonmuutos on ajanut grönlantilaiset keskelle arktista suurvaltapolitiikkaa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut haluavansa Grönlannin osaksi Yhdysvaltoja.

Yksi syy kiinnostukselle on saaren mineraalivarannot, vaikka kenelläkään ei ole varmaa tietoa niiden määrästä tai laadusta.

Vajaan 57 000 asukkaan Grönlanti on pinta-alaltaan valtava. Tanskan kuningaskuntaan kuuluvalla saarella on laaja itsehallinto. Siitä huolimatta Grönlannilla on myös itsenäistymishalua. Mineraalien hyödyntäminen ja Trumpin lupailema tuki voisivat tuoda tarvittavat tulot, jotta Grönlanti voisi pärjätä ilman Tanskasta valuvaa tukea.

Uusi merireitti houkuttaa

Kiinnostus Grönlantiin liittyy olennaisesti kilpajuoksuun arktisen alueen hallinnasta, sanoo Arktinen alue geopolitiikan murroksessa -kirjan toimittanut eversti (evp) Ossi Kettunen.

Ilmastonmuutoksen seurauksena pohjoisen läpi aukeaa uusi merireitti, jonka hallinnasta ovat kiinnostuneet myös Venäjä ja Kiina.

– Merireitin hallinta on aivan keskeinen osa suurvaltakamppailua.

Venäjä ja Yhdysvallat ovat jakaneet Beringinsalmen kahtia. Salmen keskellä olevan karikon molemmilla puolilla on helposti valvottava väylä.

– Jos ajatellaan Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan välisiä suhteita, Beringinsalmi muodostaa erittäin merkittävän meriliikenteellisen ja sotilaallisen portin.

Uusi pohjoisnavan läpi kulkeva merireitti lyhentäisi merimatkoja huomattavasti ja se tarjoaisi vaihtoehdon niin Suezin kanavalle etelässä kuin Pohjoisen jäämeren nykyiselle kahdelle kapeikolle.

Kauppa-alusten lisäksi reitillä kulkisivat sota-alukset. Erityisesti Kiinalla on intressi saavuttaa uuden reitin hallinta.

Nykyisellään Kiina on Jäämerellä Venäjän jäänmurtajien ja satamien varassa. Avoin merireitti muuttaisi asetelman.

Kiina on havitellut Grönlannista myös satamia, jotka voisivat palvella myös sotilaskäyttöä.

– Kiina katsoo asioita pitkällä aikajänteellä, Kettunen muistuttaa.

Pohjoisen merireitin merkitys korostuisi, jos Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen jännite äityisi konfliktiksi. Tyynellämerellä Yhdysvallat liittolaisineen voisi muodostaa merkittävän uhan Kiinalle, mutta pohjoinen reitti takaisi kulun maailman merillä.

Kissa ja hiiri -leikkiä

Arktinen alue ja Grönlanti ovat merkittäviä myös siksi, että Kiinan ballististen ydinohjusten mahdollinen lentorata Yhdysvaltoihin leikkaa pohjoisnavan ja Grönlanninkin yli.

Ilman Kiinaakin pohjoisilla merialueilla on suuri ydinasearsenaali. Venäjällä on huomattava määrä ydinaseita sekä varastoituna että käyttövalmiina.

Vastapainona Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan ydinsukellusveneet partioivat samoilla vesillä.

– Kissa ja hiiri -leikkiä käydään veden alla. Valmiuksilla pyritään luomaan kostoiskun uhkaa, Kettunen painottaa.

Ukrainan sodan ajan on spekuloitu mahdollisuudella, että Venäjä käyttäisi taktista ydinasetta. Kettunen ei siihen usko.

– Konventionaaliset asejärjestelmät ovat niin tarkkoja, että ydinaseen tuhovoima voidaan korvata osumatarkkuudella.

Kynnys ydinaseen käytölle ydinaseetonta valtiota vastaan on Kettusen mielestä korkea.

– Kannattaako postimerkkiin hukata ydinasetta, hän viittaa Suomen Venäjälle muodostamaan uhkaan.