Kiitän sua Elisabeth Rehn
Kirjoittaja kiittää entistä puolustusministeriä Elisabeth Rehniä, joka tarttui epäkohtiin ja teki tarvittavia muutoksia.
Astun kasarmin pesuhuoneeseen ja suljen oven perässäni. En kuitenkaan tule ajatelleeksi, että mahdollisuudesta sulkea vessan ovi on kiittäminen entistä puolustusministeriämme, Elisabeth Rehniä. Hän oli se, joka toi vessan ovet varuskuntiin.
Rehnin asepalvelukseen liittyvä työ ei jäänyt vessojen oviin. Hän teki työtä sen eteen, että minulla on ylipäänsä mahdollisuus suorittaa asepalvelus. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaminen tuli mahdolliseksi vuonna 1995.
27 vuotta myöhemmin myös minä astuin armeijan vihreisiin.
Rehn edisti muutenkin monin tavoin varusmiesten hyvinvointia. Hän puuttui yleiseen simputuskulttuuriin ja ratkoi jopa yksittäistapauksia.
Rehn oli lasikattojen rikkoja, jolla oli rohkeutta tarttua epäkohtiin ja viedä läpi aikanaan radikaaleiltakin tuntuneita uudistuksia. Nämä uudistukset herättivät välillä kovaakin vastustusta. Hänen työnsä kantaa kuitenkin hedelmää vielä vuosikymmentenkin jälkeen.
Tarvitsemme oman aikamme elisabethrehnejä. Työtä tasa-arvon ja hyvinvoinnin eteen on vielä tehtävä. Kasarmien käytävillä kuulee edelleen vähemmistöjä solvaavaa puhetta, eikä naisena voi välttyä epäasiallisilta ehdotuksilta.
Hyvinvoivat sotilaat luovat pohjan suorituskykyisen armeijalle. Siihen kannattaa panostaa. Kuri ja järjestys ovat olleet ja ovat edelleen armeijan selkäranka, mutta simputus tai johtaja-aseman väärinkäyttö eivät palvele ketään.
Puolustusvoimien johtamiskulttuuria on pyritty kehittämään ihmisläheisemmäksi ja erilaisia simputuksen muotoja on kielletty. Silti liian usein näkee johtajia, jotka laittavat pahan kiertämään ja kostavat eteenpäin omana alokasaikanaan saamaansa huonoa kohtelua. Pitkä matka on kuitenkin tultu Rehnin ajoista.
Vaatii rohkeutta olla se, joka ottaa epäkohdat esiin ja vaatii muutosta. Ongelmiin tarttuminen voi kuitenkin parantaa merkittävästi myös tulevien varusmiesten palvelusta.
Tarvitsemme myös tämän päivän elisabethrehnejä, jotka näkevät epäkohtia, joille olemme sokeita. Vessanovien puute tuntuu tänä päivänä absurdilta. Ehkä tulevat sukupolvet kauhistelevat jotain, mitä me pidämme normaalina.
Tulevaisuudessa joudumme sopeutumaan uudenlaisiin haasteisiin. Se vaatii kaikilta organisaatioilta – myös Puolustusvoimilta – omien toimintatapojen ja kulttuurin tarkastelua. Siksi Puolustusvoimatkin tarvitsee rohkeita uudistajia.
