"Kiitän Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä, reserviläisiä sekä varusmiehiä palveluksestanne Suomen turvallisuuden puolesta"

Suomen Valkoisen Ruusun suurristin saanut Puolustusvoimain komentaja Jaakkola korostaa, että maanpuolustustyötä tehdään yhdessä.

Puolustusvoimain komentajalle, kenraali Janne Jaakkolalle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun suurristi.

Se on yksi Suomen korkeimmista kunniamerkeistä, joka myönnetään vain poikkeuksellisista ansioista.

– Olen luonnollisesti kiitollinen ja arvostan myönnettyä huomiota. Kyseessä on tietysti yksilölle kerran elämässä -hetki, Jaakkola sanoo.

– Puolustusvoimissa työ tehdään kuitenkin yhdessä. Meillä on ammattitaitoinen henkilöstö, joka ansaitsee tässä yhteydessä ison kiitoksen tehdystä työstä, hän jatkaa.

Jaakkola sai kunniamerkin tasavallan presidentti Alexander Stubbilta. Stubb on Vapaudenristin ritarikunnan, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari, joka myöntää kunniamerkit ritarikuntien hallitusten esityksestä.

Vakaa turvallisuustilanne

Keskiviikkona 4. kesäkuuta vietetään Puolustusvoimain lippujuhlan päivää, jolloin juhlitaan myös ylennyksiä ja kunniamerkkejä. Valtakunnallinen paraati järjestetään tänä vuonna Kuopiossa.

Turvallisuusympäristömme on ollut rajussa muutoksessa viimeisten vuosien aikana.

Jaakkolan mukaan Suomeen ei kuitenkaan kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Puolustusvoimissa tehdään joka päivä töitä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa, että näin on jatkossakin.

– Seuraamme ympäristömme tapahtumia herkeämättä, suhtaudumme pintakuohuntaan rauhallisesti ja analyyttisesti, mutta tarvittaessa kykenemme nopeisiin päätöksiin ja toimintaan.

Kenraali korostaa erityisesti yhteistyön merkitystä Puolustusvoimissa. Kuva: Presidentin kanslia

Jaakkola toteaa, että uusi turvallisuusympäristö heijastuu meillekin. 

– Laaja-alainen vaikuttaminen tai vihamieliset hybridioperaatiot ovat uusi normaali, jossa hyödynnetään poliittisia, taloudellisia, sotilaallisia ja informaatiovaikuttamisen keinoja. Puolustuksen on kyettävä toimimaan myös tässä kontekstissa, vaikka vastuu saattaakin olla muilla viranomaisilla.

Naton läsnäolo kasvaa

Naton pohjoisen alueen maavoimajoukkojen johtoportaan (MCLCC) perustaminen Mikkeliin etenee, ja ensi vaiheessa sinne on tulossa 26 liittouman upseeria. Naton eteentyönnettyjä maavoimajoukkoja (FLF, Forward Land Forces) taas sijoitetaan aikanaan Rovaniemelle ja Sodankylään.

Suomen puolustusratkaisulla pyritään vastaamaan niihin haasteisiin, joita turvallisuusympäristössämme nähdään tai arvioidaan muodostuvan. 

– MCLCC ja FLF ovat osa kokonaisuutta. Puolustuksen yhteensovittaminen liittokunnan ja liittolaisten kanssa näkyy yhä vahvemmin arjessamme. 

Jaakkola täsmentää, että käytännössä työ näkyy harjoitustoiminnassa, osallistumisena Naton rauhan ajan toimintaan sekä liittokunnan ja liittolaisten läsnöolona ja vahvennusten vastaanottokyvyn kehittämisenä.

– Vahvalla kansallisella puolustuksella, aktiivisella toiminnalla liittokunnassa, kehittyvällä puolustusyhteistyöllä sekä kokonaisturvallisuuden periaatteita noudattaen Suomi huolehtii turvallisuudestaan.

Harkittujen muutosten edessä

Jaakkola kertoo, että puolustushallinto selvittää muutostarpeita Puolustusvoimien kokoon ja toimintaan, rauhan ajan organisaatio mukaan lukien – kuten valtioneuvoston puolustusselonteossa linjataan. Prosessi on iso, mutta tärkeä.

– Samaan aikaan, kun teemme isoja materiaalihankintoja, tulee ottaa huomioon niiden vaikutukset henkilöstöön, koulutukseen, varastointiin ja doktriiniin.

Merivoimien Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetit ja Ilmavoimien F-35 -monitoimihävittäjät ovat esimerkkejä materiaalisesta kehittämisestä. 

– On aina hyvä muistaa, että emme puhu vain yksittäisistä laveteista, vaan tiedustelun, valvonnan ja tulenkäytön kyvyistä, jotka ovat merkittävä osa puolustusjärjestelmäämme.

Kenraali huomauttaa, että toimintaympäristön tilanne ja teknologian sekä sodankäynnin kehitys edellyttävät myös tiettyjen asioiden tekemistä nopeutetummin. Tästä esimerkkejä ovat johtamisjärjestelmät, logistiikka ja miehittämättömät järjestelmät.

Näiden toteutuksessa henkilöstöllä ja osaamisella on kriittinen merkitys. Jaakkola korostaa, että Puolustusvoimien toiminnan pohjana ovat yhteiskunnan vahva tuki ja vahva maanpuolustustahto.

– Jos tahto ja taito eivät ole kunnossa, välineet eivät ratkaise.

Tällä hetkellä uudistetaan Meri- ja Ilmavoimia, ja seuraavaksi Maavoimia. 

– Maanpuolustuksen uudistaminen on mittava kokonaisuus, joka kestää koko 30-luvun.

"Onnittelen palkittuja ja ylennettyjä"

Jaakkola korostaa, että perustyö Suomen turvallisuuden eteen jatkuu. Valmiutta ylläpidetään, yksi ikäluokka kotiutetaan pian reserviin ja valmisteluja tehdään uuden saapumiserän vastaanottamiseksi.

– Henkilöstöllä ja osaamisella on kriittinen merkitys edellä mainittujen toteutuksessa. 

Tämän vuoden lippujuhlan päivänä kunniamerkin saa 896 ihmistä. Myös ylennyksiä on jaettu paljon.

– Onnittelen palkittuja ja ylennettyjä sekä kiitän Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä, reserviläisiä sekä varusmiehiä palveluksestanne isänmaan puolesta. Ansiostanne voimme tänäänkin olla ylpeitä Puolustusvoimistamme.