Kiitä ja tervehdi lottaa
Lotta Svärd -yhdistyksen aloittama yhteiskunnallinen huoltotyö täyttää sata vuotta, minkä kunniaksi järjestön perillinen, Lotta Svärd Säätiö, haluaa kiittää ja tervehtiä lottia sekä inspiroida ihmisiä hyvän tekemiseen.
Huolto ja avustustyötä tehneen naisten vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestö Lotta Svärdin perustamisesta tulee tänä vuonna täyteen sata vuotta. Aikanaan Lotta Svärd tasa-arvoisti yhteiskuntaamme tarjoamalla naisille uudenlaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia, johtavissakin tehtävissä. Sotavuosina lotat vastasivat haasteisiin osallistumalla täysin mitoin maamme sotaponnisteluihin omalta osaltaan.
Järjestön työn keskiössä ollutta avustus- ja huoltotyötä ylläpitää nykyisin Lotta Svärd Säätiö, jonka lotat perustivat Suomen Naisten Huoltosäätiön nimellä juuri ennen kuin Lotta Svärd -yhdistys lakkautettiin Moskovan välirauhan sopimuksen perusteella.
Lotta-Svärd Säätiön viestintäpäällikkö Mia-Susanna Koski kertoo juhlavuoden kantavan teeman olevan "kiitä ja tervehdi lottaa".
– Meidän tehtävänämme ei ole pelkästään kiittää ja tervehtiä lottia, vaan myös kannustaa kaikkia ihmisiä siihen. Siihen liittyen haluamme haastaa ihmisiä pohtimaan omaa yhteiskuntavastuutaan ja inspiroida ihmisiä lottien toiminnalla hyvän tekemiseen, Koski kertoo.
Elossa on edelleen vajaa 10 000 sotavuosina lottana tai pikkulottana toiminutta naista, joiden saavutuksia juhlavuodella halutaan muistaa ja huomioida. Ikänsä puolesta riskiryhmään kuuluvalle joukolle kulunut vuosi on ollut erityisen vaikea. Koski kertookin säätiön pyrkineen muistamaan kunniakansalaisia myös vaikeina aikoina.
– Olemme lähestyneet lottia puhelimitse kyselläksemme kuulumisia ja kannustamme muistelemaan lotta-aikoja, mistä he ovat olleet otettuja. Lisäksi lähetimme kaikille rekisterissämme oleville lotille joulutervehdykset ja lähetämme heille juhlavuonna useamman kirjeen.
Vallitsevien olosuhteiden vuoksi juhlavuodesta on muotoutumassa etänä toteutettava kokonaisuus. Runebergin päivänä järjestetään Tuusulan Lottamuseoon rakennettavan uuden näyttelyn virtuaaliavajaiset, ja juhlavuodelle avataan omat verkkosivut. Verkkosivuilla jokainen voi käydä julkaisemassa tervehdyksensä lotille. Tervehdyksistä kootaan jokaiselle Lotta Svärd Säätiön rekisteristä löytyvälle lotalle henkilökohtainen kirje.
Tuusulan Lottamuseon uuden näyttelyn ohella lottien tarinoihin voi tutustua säätiön ylläpitämässä lottagalleriassa, joka tarjoaa lottien ja pikkulottien tarinoille alustan säilyä ja tulla kuulluksi. Lottagalleriasta löytyy jo nyt yli 900 lotan henkilöesittely.
Lottarenessanssi
Vaikka lottien tekemä työ tunnustetaankin nykyään, ovat lotat joutuneet kamppailemaan asemastaan. Poliittisten valtasuhteiden heilahdettua jatkosodan jälkeen kääntyi yhteiskunnallinen asenneilmapiiri lottia vastaan. Lotta Svärd nähtiin monissa piireissä fasistisena tai vähintäänkin fasistien tukijärjestönä, eikä sen toimintaa ollut soveliasta muistella.
Niinpä monet lotat vaikenivatkin lotta-ajoistaan monien veteraanien tavoin ja jopa tuhosivat vanhoja lotta-asujaan. Vasta suomettuneisuuden laannuttua vuonna 1990 valtiovalta antoi virallisen tunnustuksen lottien sota-aikana tekemästä työstä, millä oli valtava merkitys lotille. Koski kuvaa seurannutta aikaa "lottarenessanssiksi".
– Lottien muistoa alettiin viimein 1990-luvulla vaalia isommassa mittakaavassa. Perustettiin Lottaperinnelitto ja myös tämä Tuusulan Lottamuseo, hän kertoo.
Vuonna 2004 Lotta-Svärdin perillinen, Suomen Naisten Huoltosäätiö, muutti nimensä Lotta Svärd Säätiöksi vaaliakseen järjestön perinteitä paremmin.
Nykyään Lotta Svärd Säätiö pyrkii tekemään tunnetuksi lottien työtä ja historiaa muun muassa ylläpitämällä Tuusulan Lottamuseota.
– Teemme täällä museoammatillista työtä. Meiltä löytyy suuret kokoelmat esineitä ja yli 25 000 valokuvaa lottien arkistoista. Lisäksi teemme jatkuvaa tutkimustyötä, Koski kertoo.
Lottien aloittaman yhteiskunnallisen huoltotyön merkitys ei ole hiipunut säätiön toiminnasta, vaan Koski kertoo heikompiosaisten auttamisen olevan yhä sadan vuoden jälkeen toiminnan kantava teema. Tänäkin vuonna säätiö on tukenut koronasta kärsineitä lapsiperheitä.
– Lottien itsensä ajatus oli, ettei toiminta lakkaa, kun heitä ei enää ole. Lotat jotka näkivät sodan aiheuttaman hädän ajattelivat, että he haluavat perustaa säätiön, joka tukee inhimillisen kriisin kohdanneita.
Merkittävin osa säätiön työtä on elossa olevien lottien tukeminen arjessa. Säätiö auttoi komennuksilta palaavia lottia palaamaan yhteiskuntaan sotien jälkeen ja nykyään se pyrkii kuntouttamaan ikääntyneitä lottia. Tukipalveluihin ja avustuksiin käytetään vuosittain noin 3,5 miljoonaa euroa.
