Kiinteät keskivalvontatutkat hyvästeltiin Upinniemen ja Kaamasen tutka-asemilla

Viimeiset Suomen ilmatilan alueellisen koskemattomuuden ilmavalvonnan runkona yli 40 vuotta toimineet KEVA78-tutkat sammuivat tutka-asemillaan. Uusi, siirrettävä KEVA2010 -tutkajärjestelmä on otettu kokonaisvaltaisesti käyttöön kiinteiden keskivalvontatutka-asemien jäädessä historiaan.

Ilmavoimat käänsi uuden sivun ilmavalvontatoiminnassa, kun vuonna 1978 käyttöönotetut keskivalvontatutkat sammuivat Upinniemen ja Kaamasen tutka-asemilla. Yli neljäkymmentä vuotta toiminnassa olleet järjestelmät olivat merkittävä osa Suomen ilmapuolustuksen modernisoinnissa 70-luvun loppupuolella. 

Uuden KEVA 2010-tutkakaluston hankintapäätös tehtiin vuonna 2009 osittain yhteistyössä Viron kanssa. KEVA 2010 on malliltaan ranskalaisen Thales-Raytheon Systemsin valmistama GroundMaster 403. Maalin sijainnin lisäksi lentokorkeuden mittaava 3D-tutkajärjestelmä on otettu vaiheittain operatiiviseen käyttöön 2010-luvun aikana. 

Toisin kuin edeltäjäänsä, KEVA 2010-tutkajärjestelmää voidaan siirtää paikasta toiseen Sisu ETP 8x8 maastokuorma-autojen avulla. Uusia tutkia on edeltäjiään vähemmän, mutta siirrettävyys mahdollistaa valvonnan painopisteen nopean muuttamisen sekä parantaa tutkakaluston suojaa ja taistelukestävyyttä. 

Tutka on mittausetäisyydeltään ja korkeusulottuvuudeltaan huomattavasti KEVA78-tutkajärjestelmää tehokkaampi. Uusi järjestelmä mahdollistaa mittauksen lähes viidensadan kilometrin etäisyydeltä ja ulottuvuuden jopa kolmenkymmenen kilometrin korkeuteen. Kalustoa on lisäksi mahdollista ohjata kaukokäyttöisesti.

Uudet tutkat on sijoitettu siten, että ne pystyvät ihanteellisesti kattamaan radiohorisontin valvottavalta alueelta ilman maastonmuotojen aiheuttamia katveita. KEVA 2010-kalustoa on käytetty jo useiden vuosien ajan eri puolella Suomea ympärivuorokautiseen valvontaan.

Upinniemessä järjestetyssä sammutustilaisuudessa puheen pitänyt Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Jari Mikkonen muisteli KEVA78-tutkajärjestelmän yli 40-vuotiasta taivalta ja kehui vuolaasti Suomessa ilmapuolustuksen eteen tehtyä kehitystyötä.

– KEVA78-hanke oli erittäin merkittävä koko ilmapuolustuksen historiassa. Uuden kaluston avulla Ilmavoimat siirtyi teknologisesti uudelle aikakaudelle ja entistä tarkempaan ilmatilannekuvan tuottamiseen. Tutkan kehittäminen edellytti koko valvonta- ja johtamisjärjestelmän kehittämistä näyttölaite- ja esitysjärjestelmineen sekä tarvittavine viestijärjestelmineen. Suomessa tapahtunut kehitystyö ja sen myötä syntynyt osaaminen ovat mahdollistaneet tutkan sekä sen oheisjärjestelmien jatkokehittämisen yli 40-vuotisen elinkaaren ajan, Mikkonen linjaa.

KEVA78-tutkaa Upinniemessä kesäkuun viimeisenä päivänä sammuttamassa olivat prikaatikenraali Mikkosen lisäksi tutka-aseman ensimmäinen päällikkö Veikko Hymander ja aseman viimeinen päällikkö yliluutnantti Mikko Lounasvuori. Paikalla sammutustilaisuudessa oli myös KEVA78-kaluston parissa työskennelleitä, Satakunnan lennoston henkilöstöä sekä vieraita Ilmavoimien esikunnasta.

Ilmavoimien esikuntapäällikkö Mikkonen kiitti kaikkia KEVA78-järjestelmän kehittämiseen, käyttöönottoon, järjestelmän ylläpitoon ja operatiiviseen käyttöön osallistuneita henkilöitä erinomaisesta työstä. 

– Järjestelmän avulla muodostetun kattavan ja tarkan tilannekuvan perusteella on tehty monia tärkeitä ja vaikeitakin päätöksiä. KEVA78-tutkat siirretään nyt viettämään ansaittuja eläkepäiviään ja odottamaan järjestelmän historiankirjoitusta, Mikkonen kiteyttää.

Kaamasen keskivalvontatutkan sammutti Lapin lennoston komentaja eversti Antti Koskela. Paikalla oli niin ikään tutka-asemalla vuosien varrella työskennelleitä henkilöitä sekä Lapin lennoston henkilöstöä.

Kaamasessa järjestetyssä sammutustilaisuudessa nähtiin Hornet-hävittäjän ylilento. Kuva: Eero Kaivola

Ilmavalvontatutkat ovat Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnan perustyökaluja. Kauko-, keski- ja lähivalvontatutkien suorituskyvyt ovat toisiaan täydentäviä. Tutkahavainnoista muodostetaan Suomen ja sen lähialueet kattava reaaliaikainen ilmatilannekuva, johon ilmapuolustuksen valmiuden säätely ja johtaminen perustuu. 

Ilmapuolustuksen kaikkia suorituskykyjä kehitetään jatkuvasti ja tasapainoisesti tulevaisuudessakin. Olemassa olevien järjestelmien suorituskyky turvataan säännöllisillä päivityksillä ja ennakoivalla kunnossapidolla. HX-hankkeessa valittavasta konetyypistä riippumatta Hornetit korvaava hävittäjäkalusto tulee vaatimaan johtamisjärjestelmältä merkittävästi aiempaa suurempaa kykyä tiedonsiirtoon ja informaation käsittelyyn.

Alkuvuodesta 2020 operatiiviseen käyttöön otettu Ilmavoimien integroitu tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmä IITVJ mahdollistaa HX-hankkeen myötä saatavien uusien suorituskykyjen täysimääräisen hyödyntämisen. Lähtökohtaisesti kotimaiseen osaamiseen perustuva moderni ja verkottunut järjestelmäkokonaisuus kytkee sensorit, käyttäjät ja asejärjestelmät yhteen reaaliaikaisesti ja tietoturvallisesti.