Kiina ja lännen tekopyhyys jarruttavat globaalin etelän tukea Ukrainalle

Heikko tuki ei tosin välttämättä heijasta Venäjä-myönteisyyttä.

Ukraina ei saa aseellista, humanitaarista tai taloudellista tukea globaalin etelän maista. Diplomaattista tukea liikenee osalta, osalta ei.

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mukaan syynä ei usein ole Venäjän suora tukeminen. Teivainen katsoo, että Venäjän tukemisen sijasta monet valtiot varovat suututtamasta Kiinaa, joka ei ole tuominnut hyökkäyssotaa, vaan jatkaa yhteistyötä Venäjän kanssa.

Lisäksi Kiina tukee monia globaalin etelän valtioita muun muassa rahoituksen ja suorien investointien kautta. 

Venäjän tuki etelän maille on luonteeltaan erilaista. Teivainen kertoo, että Venäjä tukee valtaapitävien asemaa sotilaallisin joukoin.

– Jos tulee levottomuuksia maan sisällä, sillä on merkitystä, saapuuko Wagnerin kaltaiset joukot sinne puolustamaan tai kumoamaan maan hallitusta.

Venäjällä on myös öljyn, maakaasun ja lannoitteiden kaltaisia ”pelimerkkejä”, joilla pehmeä vaikuttaminen onnistuu.  Lisäksi Venäjän uutistoimistot levittävät uutisia eri puolilla globaalia etelää ja täyttävät mediatilan suvereenisti Kremlille sopivilla narratiiveilla.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on kuvannut Venäjän toimintaa kolonialistisena, mutta nämä puheet eivät mene globaalin etelän maissa kovinkaan laajasti läpi. Kuva: Emmi Syrjäniemi / TPK

Kiinan käytännöllisyys kiehtoo

Kiinan ja Venäjän leiri voi vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta itsevaltaisille hallitsijoille jo pelkistä käytännön syistä. Siinä missä länsimaat ja Maailmanpankki edellyttävät tukensa vastineeksi kehitystä oikeusvaltiossa, talouden tasapainossa tai ihmisoikeuksissa, auttaa taloudellinen ja sotilaallinen tuki hallitsijoita pysymään vallassa.

Monille hallinnoille Kiina ja Venäjä näyttäytyvät tasavertaisina kumppaneina.

– Onko se sitten näin tai ei, niin siitä voi kiistellä. Mutta näin se koetaan.

Sekä Venäjä että Kiina – kuten muutkin suurvallat – toimivat alueilla oman vaikutusvaltansa laajentamiseksi. Kiinan tuki ei ole täysin vastikkeetonta, vaan tiettyjä ehtoja on asetettu. Kiina esimerkiksi edellyttää, ettei Taiwania saa tunnustaa itsenäiseksi tai pitää siihen diplomaattisuhteita. 

Jotta tilanne muuttuisi, globaalin etelän maita olisi arvostettava enemmän kansainväliseen oikeuteen perustuvassa päätöksentekojärjestelmässä, Teivainen arvioi. Esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvoston pysyviin jäseniin ei kuulu valtioita Afrikasta tai Etelä-Amerikasta. 

– Kansainvälisissä järjestöissä näitä maita on sivuutettu päätöksenteosta tavalla, joka loukkaa lännen julistamia demokratiastandardeja.

Arvostus on ansaittava

Teivaisen mukaan Suomen ulkopolitiikassa on tapahtunut linjanmuutos. Suomi tukee vallanjakoa YK:n toimielimissä, etunenässä turvallisuusneuvostossa. Samalla tasavallan presidentti Alexander Stubb on kuvannut Venäjän toimintaa kolonialistisena. Argumentti voi olla osin kohdistettu yleisölle globaalissa etelässä.

– Että kun te aina nostatte sitä kolonialismia, niin Venäjä toimii aggressiivisesti valtioiden itsemääräämisoikeutta vastaan, professori tapailee presidentin puheenpartta.

Nämä puheet eivät Teivaisen mielestä mene kovinkaan laajasti läpi, sillä Afrikassa ja Etelä-Amerikassa muistetaan lännen kolonialistinen historia.

Jossain Ukrainan sota saattaa näyttäytyä Yhdysvaltojen ja Venäjän, lännen ja idän välisenä kamppailuna, ei kansallisen itsemääräämisoikeuden kamppailuna. Tämä on myös Venäjän levittämä narratiivi sodasta.

Teivainen katsoo, että jos Suomi ja muu länsi tukisivat johdonmukaisesti kansallista itsemääräämisoikeutta koko maailmassa, myös Ukrainan saama ymmärrys kasvaisi. Professorin mukaan näin ei tällä hetkellä ole.

Monet asiantuntijat ja poliitikot, kuten Norjan ulkoministeri Espen Barth Eide, ovat muistuttaneet, että länsi tekee politiikkaa kaksilla rattailla. Eide on epäillyt, että tekopyhyys voi johtaa Ukrainan tuen kaventumiseen entisestään.

Teivaisen mukaan kaksoisstandardit pelkistyvät Israelin käymään sotaan ja miehitykseen Palestiinassa. YK arvioi, että sota on johtanut kymmenien tuhansien siviilien kuolemaan. Siitä huolimatta suuri osa länsimaista tukee Israelia.

– Suomen ja lännen on toimittava puheidensa mukaan, jotta puheet Ukrainasta uskottaisiin.