Kielen puolustus

Mikko Ilkko

Kirjoittaja on Ruotuväen päätoimittaja.

IGNOORATA, öbaut, podiumi, jes, applikaatio... Englannin kielen sanat valtaavat suomen kieltä. Anglismit vaikuttavat myös sanontoihin (esimerkiksi "pitkässä juoksussa") ja lauserakenteisiin. Suomen kielen lautakunta otti syksyllä voimakkaasti kantaa kansalliskielten aseman puolesta. Lautakunnan mukaan englannin kielen asema kasvaa kotimaisten kielten kustannuksella. Lisäksi äidinkielen ylioppilaskokeen välttämättömyyttä on kyseenalaistettu eikä suomenkielisen asiakaspalvelun saaminenkaan ole aina itsestään selvää. Lautakunta peräänkuuluttaa valtion kielipoliittista ohjelmaa. Tällaiselle on varmaan tarvetta mutta katse tulisi kohdistaa käytännön toimenpiteisiin.

Saksassa on oltu pitkään huolissaan englannin kielen lisääntyvistä vaikutteista omaan kieleen. Saksan kielen yhdistys (Verein Deutsche Sprache) ylläpitää anglismi-indeksiä, jossa listataan kuukausittain uudet englanninkielestä saksaan tulleet sanat. Ehkä Suomessakin olisi tarvetta tällaiselle systemaattiselle esitystavalle, joka mahdollistaisi myös vaihtoehtoisen suomenkielisen sanan löytämisen?

Yleisradio järjesti 15 vuotta sitten suurin suomalainen -äänestyksen, jonka voitti Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim. Myös muissa maissa valtiomiehet ovat pärjänneet vastaavissa äänestyksissä. Harvemmin tulee pohdittua, että ilman kulttuuria Mannerheimillä tai Britannian voittajalla Winston Churchillillä ei olisi ollut maata puolustettavana. Yhteiskunta rakentuu kulttuurin päälle. Kieli ilmentää ja toteuttaa kulttuuria.

Historioitsija Teemu Keskisarjan mukaan Aleksis Kivi on suurin suomalainen. Ylen äänestyksessä Kivi tuli yhdeksänneksi. Kiven merkitys suomen kielelle on kiistaton. Suomenkielisen romaanin julkaiseminen vuonna 1870 ei ollut helppoa. Tuolloin ei oikein edes ymmärretty, että on mahdollista kirjoittaa pitkää proosaa suomeksi.

Tuoreessa kirjassaan Saapasnahkatorni - Aleksis Kiven elämä ja teot Keskisarja osoittaa, että juuri Kiven elämän traagisuus ja lyhyys oli merkittävä osa hänen tarinaansa. Kuuluisat viimeiset sanat "minä elän" olivat nerokkaat, olivat ne sitten Kiven itsensä sanomat tai Alpertti-veljen keksimät.

Kuten Aleksis Kivi elää tuotantonsa turvin, suomen kieli elää. Puolustusvoimat toimii kansalliskielillä mutta myös joutuu englannin vaikutukselle alttiiksi. Kansainvälinen puolustusyhteistyö tuo anglismeja arkipäivään. Esimerkiksi täysin suomalaisten harjoitusten nimet saattavat olla englanninkielisiä.

Suomen satavuotisjuhlien jälkeen vietetty Puolustusvoimat 100 -juhlavuosi on päättynyt. Satasia on tullut monella muullakin organisaatiolla vastaan ja vielä tänä vuonna esimerkiksi Kadettikoulu juhlii satavuotista taivaltaan.

Juhlavuoden tapahtumia on ollut 120 ympäri Suomea. Jääkäreiden paluun juhla Vaasassa helmikuussa keräsi huomiota valtakunnallisesti. Lippujuhlan päivän ja itsenäisyyspäivän paraatit olivat tavallista jykevämpiä. Kesäkiertue, taistelunäytökset ja SuomiAreenan keskustelut houkuttelivat paljon yleisöä. Puolustusvoimat on siis näkynyt, kuulunut ja puhuttanut.

Puolustusvoimien toisen vuosisadan alkaessa voimme ottaa tavoitteeksi kansainvälisen yhteistyön rinnalla suomen- ja ruotsinkielisen sotilaskoulutuksen säilymisen vielä sadan vuoden päästäkin.

Ruotuväki

Digilehdet

Kielen puolustus

Jaa uutinen sosiaalisessa mediassa

Kolumnit

Kotiuttamisraha voisi ratkaista palveluksen päättymisen aiheuttamat pulmat

Perjantaikolumni: Reservin aurinko häikäisee, ja se tuli yllätyksenä. Mihin aamuni katosivat?