Kevyempi varustus, tehokkaampi taistelija

Uusilla materiaaleilla ja tekniikoilla pyritään vähentämään taistelijan suojavarusteiden painoa. Suojaavuudesta ei kuitenkaan tingitä.

Yhteensä yli 2,4 miljoonaa EU-tukea saanut VESTLIFE-projekti (Ultralight modular bullet proof integral solution for dismounted soldier protection) pyrkii tutkimaan keinoja taistelijan suojavarusteiden painon vähentämiseen, jolloin myös taistelijan fysiologista ja psykologista taakkaa taistelutilanteessa pystyttäisiin laskemaan. Samalla pyritään myös ergonomisuuteen, jolloin varusteet eivät estäisi liikkeitä taistelussa, eivätkä taistelijan kykyä vastata uhkaan.

– Taistelijan varusteiden enimmäispaino on määritelty taistelija 2020 -hankkeessa ja siinä on päädytty alle 20 kiloon kaikkien varusteiden osalta. Ballistiset luotisuojatkaan eivät voi siis painaa neljää kiloa kappale, tai muuten taistelija on kalsareillaan, VESTLIFE-projektissa mukana olevan FY-Composites Oy:n toimitusjohtaja Harri Matilainen sanailee.

– Tietysti paino korreloituu myös taistelijan suorituskykyyn todella oleellisesti, hän jatkaa.

 

Uusia suojavarustemahdollisuuksia tutkittaessa pyritään myös modulaarisuuteen eli siihen, että tulevaisuudessa henkilösuojaimia pystyttäisiin lisäämään tai vähentämään olosuhteiden mukaan. Kaikki taistelijat eivät aina tarvitse välttämättä kaikkea, tai tilanne voi vaihtoehtoisesti muuttua niin, että tarvitaan lisäsuojaa.

VESTLIFE-projektissa on mukana useita eri alojen yrityksiä ympäri Eurooppaa. Osaamista löytyy tekstiilikehityksestä, CBRN:stä eli kemiallisista, biologisista, radiologisista ja ydinuhista, keramiikkalevyistä, komposiiteista sekä simuloinnista ja mallintamisesta.

– Tämä ei ole suoraan kaupalliseksi tuotteeksi tähtäävä projekti vaan tämä antaa mahdollisuudet tällaisten tuotteiden kaupallistamiseen, kertoo VESTLIFE-projektin projektipäällikkönä FY-Composites Oy:llä toimiva Sanna Weiström.

– Tutkimme eri raaka-aineita ja niiden erilaisia kombinaatioita ja yhdistämistä. Lisäksi tutkitaan prosessointimenetelmiä, kuten tekstiileiden 3D kutomista ja sitä, millaisia rakenteita sillä saadaan aikaan. Tästä esimerkkinä auxetic hunajakenno-rakenne, jolla saadaan parannettua materiaalin luodinkestävyyttä, Weiström purkaa.

Sanna Weiström ja Harri Matilainen esittelivät VESTLIFE-projektin tutkimustulosten hyötyjä puolustusteollisuudelle.

Suomalaisen FY-Composites Oy:n osuus projektissa perustuu suurimmalta osin erittäin korkean moolimassan polyeteenikuitujen käyttömahdollisuuksien tutkimiseen.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että polyeteeni tulee korvaamaan valtaosan henkilökohtaisten suojavälineiden ballistisesta materiaalista, Matilainen valaisee.

Painoerot polyeteenin ja nykyisin eniten käytössä olevan aramidin välillä ovatkin valtavia, millä on todella suuri merkitys. On myös mielenkiintoista, että Matilaisen mukaan materiaalit ovat kemiallisesti täsmälleen samaa muovia kuin mitä löytyy esimerkiksi muoviämpäreistä. Valmistusprosessi tosin on aivan erilainen.

Matilaisen mukaan myös aramidin kysynnän lisääntymisellä muussa kuin puolustusteollisuudessa on sen käyttöön poistyöntävä vaikutus. Aramidia käytetään puolustusteollisuuden lisäksi esimerkiksi auton renkaissa ja kuljetinhihnoissa. Matilainen ei kuitenkaan usko, että aramidin käyttöä raaka-aineena voidaan kokonaan sivuuttaa, koska sillä on myös paljon hyviä ominaisuuksia samoin kuin lasikuidulla.

– Aina kun päätetää, mitä materiaalia aletaan käyttämään, on kuitenkin kysymys hinnan, suorituskyvyn ja painon kombinaatiosta. Kyse on kuitenkin tulevaisuuden materiaaleista, hän havainnollistaa.

 

VESTLIFE-projektin tutkimustuloksilla pyritään tekemään mahdolliseksi uusien kevyempien suojavarusteiden kehittäminen taistelijoiden käyttöön tulevaisuudessa. Matilaisen mukaan tutkimuksen tuloksia onkin jo pystytty hyödyntämään useissa kehityshankkeissa, kuten esimerkiksi tulevien taistelijan kypärien kehityksessä.