Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Lehtikuva

Kuvassa ydinkärkeä kuljettava suuri ajoneuvo.

Kansainvälinen ydinasetilanne on monimutkainen.

Keskustelu ydinaseista herättää ajatuksia

Daniel Harakka

Kansainvälisen ydinasetilanteen viimeaikainen kehitys huolestuttaa, mutta kynnys ydinaseiden käyttämiseen on edelleen hyvin korkea.

Ulkopoliittinen instituutti järjesti tänään 7. huhtikuuta webinaarin muuttuvasta ydinasepolitiikasta ja sen vaikutuksista Suomen turvallisuuteen. Webinaari oli osa Ulkopoliittisen instituutin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan projektia. Tilaisuudessa puhujina toimivat Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin vanhempi tutkija Tytti Erästö, suurlähettiläs Jarmo Viinanen ja dosentti Stefan Forss.
 
Webinaarin kaikki puhujat korostivat, että kansainvälinen ydinasetilanne on tällä hetkellä hyvin monimutkainen. Esille nousi, että sovituista ydinasesopimuksista ei ole pidetty kiinni, ja konventionaalisten aseiden ja ydinaseiden välinen raja on hämärtynyt. Erästön mukaan pahin mahdollinen kauhuskenaario on kuitenkin hypoteettinen tilanne, koska pienikin mahdollisuus vastaiskusta estää hyökkäysaikeet.

Kauhun tasapainosta on ydinasekeskusteluissa puhuttu jo pitkään. Webinaarissa keskusteltiin muun muassa pelotepolitiikasta, eli vastaiskukyvyn säilyttämisestä.
 
- Yhdysvalloissa ja Venäjällä ydinasekyvyn suojaamiseen on panostettu. Heillä on myös suuri ydinasearsenaali, jota on vaikeaa tuhota, Erästö totesi.

Taustalla strategisia ongelmia

- Ydinaseet ovat kansainvälisen kilpailun ja -suhteiden paradoksi. Ne ovat turvallisuuden peruste sekä eksistentiaalinen uhka kaikille maille ja koko yhteiskunnalle, ulkoministeriössä työskentelevä Viinanen tiivisti osuvasti.
 
Maailmalla ollaan yhtä mieltä siitä, että ydinaseiden määrää pitäisi vähentää, mutta samaan aikaan valtiot kehittävät jatkuvasti omia ydinpuolustusjärjestelmiään. Webinaarin puhujat uskovat, että tilanteen taustalla on strategisia ongelmia.
 
- Ongelmassa on kaksi puolta, teknologinen ja poliittinen. Vastaiskukykyyn vaikuttavat useammat asiat kuin aiemmin, kaikki maat kehittelevät uusia ydinaserajoitusten ulkopuolelle kuuluvia aseita. Toisaalta ei olla yhtä mieltä siitä, mitä ydinaseneuvotteluihin tulisi sisällyttää, webinaarissa kommentaattorina toiminut Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen muotoili.

Suomi on perinteisesti pyrkinyt vahvistamaan kansainvälisiä aseidenvalvontasopimuksia ja edistänyt ydinaseiden riisuntaa. 
 
- Suomi voi vaikuttaa kansainvälisiin asioihin vain rajallisesti. Meidän lähtökohtamme on, että ydinasesodassa ei ole voittajia, Viinanen kertasi.