"Olin jo silloin lähellä jäädä töihin" – kersantti Tove Sundström löysi tiensä takaisin Puolustusvoimiin kertausharjoitusten kautta

Sundström toimii Uudenmaan prikaatin pioneerikomppaniassa sopimussotilaana.

– Första avdelning ASENTO!

Kesän alokkaiden kannat napsahtavat yhteen ja ensimmäinen osasto lähtee kävelemään nurmikolle, jolla päivän koulutus pidetään. Uudenmaan prikaatin pioneerikomppanian uudet tulokkaat saavat tänään ensimmäisen ampuma-asentokoulutuksensa.

Dragsvikin erityispiirre, kaksikielisyys, tulee nopeasti ilmi koulutusta seuratessa. Koulutuskieli on ruotsi, mutta käskyt annetaan suomeksi.

Käskyjä heille huutaa iltapäivän koulutuksen pitäjä, kersantti Tove Sundström. Sundström palveli itse Pioneerikomppaniassa muutama vuosi sitten ja on nyt palannut palvelukseen sopimussotilaana.

– Kotiutuessa jäi vähän hampaankoloon, että olisiko sotilasura sittenkin ollut oikea valinta. Olin jo silloin lähellä jäädä töihin, mutta tulinkin toisiin aatoksiin. Se jäi mietityttämään.

Viime syksynä Sundström osallistui kertausharjoituksiin, joiden kautta hän sai jalkansa takaisin oven väliin. Hän sai vihiä, että tutussa yksikössä olisi vapautumassa paikka ja selvitti komppanian päällikön tiedot.

Jouheva perehdytys

Paluu Puolustusvoimien palvelukseen alkoi kaksiviikkoisella sopimussotilaiden kurssilla. Siellä käytiin läpi tärkeimpiä käytännön asioita, joita uusi kouluttaja tarvitsisi.

– Turvallisuuteen liittyviä asioita, erityisesti kouluttajien toimintaa ampumaradalla käytiin läpi paljon. Myös tehtävien jakoa ja esimerkiksi kuntotestien pitämistä koulutettiin.

Hän myös kiittelee kantahenkilökunnan ja sopimussotilaiden välistä yhteistyötä. 

– Saamme aina olla mukana katsomassa ja oppimassa, miten suunnitteluita tehdään. Perehdytys on kyllä kohdillaan.

Sundström harmittelee, ettei sopimussotilaana pysty tutustumaan alokkaisiin samalla tavalla kuin varusmiesjohtajana. Kuva: Karoliina Huopalainen

Sundström ei kokenut siirtymää siviilistä Puolustusvoimiin vaikeaksi. Hän toimi ennen tätä kesää valmentajana ja personal trainerina, eli vastuu muista oli jo ehtinyt tulla tutuksi. Puolustusvoimissa turvallisuutta täytyy kuitenkin ajatella uudelta kantilta.

Esimerkiksi juuri ampumaradat, siirtymät koulutuksiin ja sääolosuhteet voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Henkilökunnan jäsenenä vastuuta ei voi myöskään siirtää ylempiarvoisille. 

Kaikki vastuu ei kuitenkaan ole uusilla sopimussotilailla. Erityisesti alussa kantahenkilökunta tekee suurimman osan suunnitteluista. 

– Periaatteessa päätehtävämme on toimia apukäsinä. Koen, että vastuuta saa tässä vaiheessa sen perusteella, kuinka paljon sitä haluaa ottaa. Tulevaisuudessa suunnittelemme koulutuksia enemmän itse, Sundström selventää.

Tositoimissa kouluttajana

Tämän päivän koulutuksessa käydään läpi ampuma-asennon muodostamisen perusteita. Kersantti Sundströmin apuna on jääkäri, jota hän käyttää mallina.

Sundström käskee joukot opetusavoneliöön ja koulutus voi alkaa. Ulkona on yli 25 astetta lämmintä, joten joukot keventävät varustustaan. Taisteluliivit ja -vyöt sekä kypärät heitetään sivuun.

Ensin käydään läpi symmetrinen ampuma-asento aina jalkojen suuntaamisesta kyynärpäiden oikeaoppiseen asetteluun. Koulutuksen aikana Sundström teroittaa alokkaille, kuinka tärkeää niin sanotun "lasersäännön" noudattaminen on. Aseen piippu ei saa osoittaa ketään kohti.

Sundströmille Uudenmaan prikaatin pioneerikomppania oli ennestään tuttu hänen omalta varusmiespalvelusajaltaan. Kuva: Karoliina Huopalainen

Esimerkkien jälkeen tulevat sotilaat pudottautuvat maahan makaamaan ja alkavat rakentaa ampuma-asentoaan. Sundström antaa jokaiselle vinkkejä heidän asentojaan arvioituaan.

Kuumuuden takia kaikilla on mukana paljon vettä. Sundström varmistaa, että juomataukoja on riittävästi.

Tänään muutaman tunnin koulutus on ainoa aika, kun hän toimii suoraan varusmiesten kanssa. Toisin oli varusmiehenä, kun alokkaat olivat samassa tuvassa. 

– Eihän heihin niin hyvin pääse tutustumaan. Toki varusmiesjohtajien kanssa teemme enemmän yhteistyötä. Tänäänkin alikersantit hoitavat yhden koulutuspisteistä keskenään. Alokaskauden jälkeen hekin pääsevät kouluttamaan enemmän.

Ei ihan inttiä

Puolustusvoimille töihin jäämistä olisi helppo ajatella jatkona intille. Eroja varusmiespalveluksessa ja töihin jäämisessä on kuitenkin useita. 

Yksi selkeimmistä on asuminen. Kesäkersanteille ja muulle henkilökunnalle mahdollistetaan alueella asuminen omakustanteisesti, mikäli he esimerkiksi tulevat töihin kauempaa. Niin ei kuitenkaan ole pakko tehdä. Esimerkiksi Sundström ajaa varuskuntaan päivittäin.

– Meitä tulee Kirkkonummen suunnasta useampi. Yleensä menemme kimppakyytisysteemillä. Matkaan kuluu noin 50 minuuttia.

Muitakin työsuhde-etuja on. Alueella on hyvät liikuntamahdollisuudet, muun muassa kuntosali ja hyvä juoksurata. 

– Päivisin tulee aikoja, kun kouluttajia ei tarvita, esimerkiksi pyykinvaihto. Silloin voimme käydä liikkumassa, ellemme ole suunnittelemassa koulutuksia. Työaikaa saa viikossa käyttää liikuntaan kaksi tuntia, ja siihen kannustetaan.

Sundströmin sopimus kestää puoli vuotta. Toistaiseksi kokemus on ollut niin hyvä, että hän uskoo jäävänsä töihin Puolustusvoimille sen jälkeenkin. 

– Tietenkin ajatukseni voivat muuttua, mutta tällä hetkellä uskon, että tätä haluan seuraavat vuodet tehdä. 

Sundströmin matka töihin Puolustusvoimille ei ole täysin tavanomainen. Hän haluaakin muistuttaa kaikkia, että kerran kasarmilta poistuminen ei estä sinne paluuta. Ovi ei mene kiinni heti kotiutumisen jälkeen.