Kersantista edunvalvojaksi

Varusmiesliiton tuore puheenjohtaja Mats Uotila haluaa tehdä radikaaleja muutoksia varusmiesten päivärahaan.

Vuodenvaihteessa aloittaneella Varusmiesliiton puheenjohtajalla, Mats Uotilalla, on suuria suunnitelmia kaudelleen.

Liitto on tärkeydestään huolimatta saattanut jäädä monelle palvelusta suorittavalle etäiseksi instituutioksi. Sen tärkeimmät tehtävät ovat asevelvollisten aseman kehittäminen sekä palvelusturvallisuuden parantaminen.

Uotila aloitti palveluksensa vuoden 2023 kesän saapumiserässä Parolan panssariprikaatissa ja kotiutui sieltä viime kesänä kersanttina. Tällä hetkellä hän opiskelee metsätieteitä Helsingin yliopistossa.

Hän kokee, että johtajakoulutus on hänelle hyödyksi tehtävässään ja laajemminkin kenelle tahansa elämässä.

– Se on mielestäni tosi laadukas koulutus.

Kaksinkertainen potti

Varusmiesliiton yksi näkyvimmistä kannanotoista on se, että heidän mielestään päivärahan määrä pitäisi tuplata.

– Päivärahan korottaminen olisi konkreettinen toimenpide, joka kohentaisi varusmiesten taloudellista asemaa.

Päivärahan lisäksi Varusmiesliitto haluaa palauttaa kotiuttamisrahan.

– Sehän oli käytössä Suomessa ennen, mutta kun oli lama 90-luvulla, niin se lakkautettiin, Uotila selittää.

Uotila kertoo, että liiton mallin mukaan rahaa kertyisi kaksi euroa jokaiselta palveluspäivältä ja se maksettaisiin varusmiehelle tämän kotiuduttua.

Kotiuttamisraha olisi puhdas lisä päivärahaan, eikä se olisi mistään muusta etuudesta pois.

– Se kannustaisi suorittamaan palveluksen loppuun ja auttaisi myös siinä siirtymävaiheessa.

Varusmiesliitossa on laskettu, että toimet maksaisivat yhteensä noin 60 miljoonaa euroa, joista 50 miljoonaa kuluisi päivärahan tuplaamiseen ja loput 10 miljoonaa kotiuttamisrahaan.

Mistä nämä rahat sitten otetaan? Sitä Uotila ei halua kommentoida.

– Se on enemmänkin poliitikkojen tehtävä.

Uotila on kuitenkin sitä mieltä, että valtion heikosta taloustilanteesta huolimatta Varusmiesliiton ehdotukset ovat toimenpiteitä, jotka kannattaa toteuttaa, koska niillä on hänen mukaansa maanpuolustustahdon kannalta positiivinen vaikutus.

– Kun panostamme varusmiesten hyvinvointiin siellä palveluksessa, niin silloin heistä tulee myös motivoituneita, osaavia reserviläisiä.

Lisäksi Uotila vetoaa varusmiespalveluksen pakollisuuteen.

– Palveluksen suorittaminen on kuitenkin lakiin kirjattu velvollisuus, niin se on ihan kohtuutonta, että asevelvollisuuden suorittamisesta seuraa hankala taloudellinen tilanne.

Panostuksia palvelusturvallisuuteen ja terveydenhuoltoon

Uotilan tulkinnan mukaan palvelusturvallisuus on Puolustusvoimille tärkeä asia, mitä hän pitää positiivisena, mutta toteaa, että parannettavaa on yhä.

– Onnettomuustutkintakeskus on muistaakseni antanut suosituksen, että pitäisi olla enemmän henkilökuntaa saatavilla suunnittelemaan harjoituksia, Uotila kertoo.

– Jos voidaan huolellisesti valmistautua niihin, niin vältytään virheiltä.

Terveydenhuoltoon varuskunnissa Uotilalla on simppeli resepti.

– Yksinkertaisesti tarvitaan lisää resursseja sinne. Ei voi olla sillä lailla, että ei pääse hoitoon, jos on tarve.