Kenttäpiispa siunattiin tuomiokirkossa
Puolustusvoimien uusi kenttäpiispa Pekka Asikainen on nyt siunattu tehtäväänsä. Asikainen on kunniakkaan ja arvostetun viran kahdeksas edustaja.
Suomen ensimmäinen kenttäpiispa nimitettiin vuonna 1941 jatkosodan alussa, kun marsalkka Mannerheimin käskystä tasavallan presidentti Risto Ryti valitsi Johannes Björklundin kenttäpiispan virkaan. Nyt melkein 82 vuoden jälkeen virassa on Pekka Asikainen, joka siunattiin tehtävään eilen 15. kesäkuuta.
– On upeaa astua arvostamani sotilaspapiston rivistöön. Koen että tämä on tärkeä ja hieno tehtävä, Asikainen kommentoi virkaansa.
Asikainen aloitti virallisesti tehtävässä jo kesäkuun alussa, mutta siunaustilaisuus on muun muassa teologisista syistä kenttäpiispalle olennainen osa tehtävän aloitusta.
– Tilaisuudessa rukoillaan Jumalan siunausta tehtävän aloittavalle henkilölle, Asikainen kertoo siunaustilaisuudesta.
Tilaisuudessa oli paljon vieraita. Kuva: Olli Nurminen
Siunaustilaisuus pidettiin Helsingin tuomiokirkossa. Tilaisuus oli järjestetty kenttäpiispan tehtävän mukaisesti ekumeenisessa yhteistyössä. Illan ohjelmassa oli mukana evankelis-luterilaisen kirkon johdon lisäksi ortodoksisen ja katolisen kirkon edustajat. Paikalle oli tullut myös paljon edustajia Oulusta. Penkit olivat täynnä väkeä ja kirkon pihassa oli useampi bussi. Asikainen on selvästi rakastettu henkilö hänen kotipaikkakunnallaan.
Kirkollisten johtajien puheissa muisteltiin Ukrainan sodan tuhoja, sekä toivotettiin uudelle kenttäpiispalle menestystä tehtävään. Omassa puheessaan Asikainen käsitteli kenttäpiispan arvomerkin symboliikkaa.
– Yhdessä ja erikseen risti ja lehvät kiteyttävät sotilaspapin tehtävät. Lehvät ovat toimintakyvyn, elinvoimaisuuden, toivon ja tulevaisuuden symboli. Tapahtuneen katastrofin jälkeen kyyhkynen tuo Nooalle oliivipuun lehvän merkiksi elämän jatkumisesta. Kaikkea tätä sotilaspapin tehtävä sisältää. Lehvät kuvaavat sotilaspapin tehtävää toimintakyvyn ylläpitäjänä, erityisesti eettisen ulottuvuuden näkökulmasta, Asikainen sanoo puheessaan.
Kenttäpiispan puheessa muisteltiin ja katsottiin tulevaisuuteen. Kuva: Olli Nurminen
Kenttäpiispan tehtävänä on muun muassa varmistaa uskonnonvapauden mahdollistuminen Puolustusvoimissa. Hän ei ole vain evankelis-luterilaisen kirkon edustaja, vaikka virkaan nimittäminen johtaa automaattisesti kutsuun kirkolliskokouksiin. Kenttäpiispa on uskonnollisen työn johtaja Puolustusvoimissa. Tulevaisuudessa työhön tulee liittymään myös Nato, ja sen kautta kasvanut kansainvälinen toiminta.
– Nato-jäsenyyden tuoman kansainvälistymisen huomioiminen sotilaspapiston työssä on todella tärkeää ja siihen me lähdemme luomaan sotilaspapiston kanssa yhteisiä linjauksia kymmenen vuoden päähän, Asikainen kertoo Naton tuomista muutoksista.
Asikaisella on näillä näkymin edessään noin 20 ulkomaan työmatkaa, joiden painopisteinä ovat pohjoismainen yhteistyö sekä Nato. Nykyään, muun muassa kansainvälistymisen myötä, sotilaspapisto toimii yhä enemmän moniuskontoisessa toimintaympäristössä.
– Edelleenkin sotilaspapiston työssä painottuu kaikkien palveleminen uskontokunnasta riippumatta. Kaikkien rinnalla kuljetaan palveluksessa, ja se on mielestäni tärkein asia sotilaspapiston työssä, Asikainen huomauttaa varmalla äänellä.