Kenraaliluutnantti Vesa Virtanen: "Moni maa pitää Suomen asevelvollisuusmallia nykyään esikuvana"
Pääesikunnan päällikön mukaan moni liittolaismaa haluaa nyt ottaa Suomesta mallia.
Parikymmentä vuotta sitten Suomen asevelvollisuusmallia pidettiin Euroopassa vanhanaikaisena jäänteenä.
Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Vesa Virtanen sanoo, että hänen työskennellessään Brysselissä 2000-luvun alkupuolella, aiheutti Suomen asevelvollisuusmalli ihmetystä.
– Kaikki maat kyselivät, miksi me olemme viimeinen mohikaani ja ylläpidämme vielä tällaista mallia, Virtanen kertoo.
Virtasen mukaan monet muut pitivät oman maan puolustusta kylmän sodan jälkeen jopa vanhanaikaisena.
– Minulta kysyttiin usein, miksi Suomi ei kehitä ammattiarmeijaa ja lähde mukaan kriisinhallintaoperaatioihin.
Virtanen kertoo vastanneensa tuolloin epäilyksiin Venäjän naapuruudella.
– Enää ei tarvitse. Nykyään meitä pidetään esikuvana, Virtanen sanoo.
Virtasen mukaan liittolaiset haluavat ottaa mallia Suomen asevelvollisuusjärjestelmästä.
– Tälläkin viikolla puolalaiset kollegamme ovat perehtymässä meidän asevelvollisuuteen, Virtanen avaa.
Liittolaiset haluavat ottaa esimerkkiä siitä, miten reserviä tuotetaan.
– Esimerkiksi Britannian ammattiarmeijalla ei ole heidän oman näkemyksensä mukaan riittävästi reserviä. Ammattisotilaat tarvitsevat välillä lepoa, koska toiminta operaatioissa on ympärivuorokautista, Virtanen kertoo.
– Me pystymme käskemään tilanteen kiristyessä palvelukseen tietyksi ajaksi joukkoja, kotiuttamaan heidät, ja ottamaan seuraavat. Harvalla maalla on mahdollisuuksia tällaiseen.
Nato-jäsenyys toi turvatakuut
Virtasen mukaan Nato-jäsenyyden ansiosta suomalaiset voivat nukkua yönsä levollisemmin.
Virtanen huomauttaa, että jos emme kuuluisi Natoon, Venäjän länsirajalla olisi kolme Natoon kuulumatonta valtiota: Ukraina, Valko-Venäjä ja Suomi.
– Voitte kuvitella minkälaisessa turvallisuustilanteessa olisimme siinä vaiheessa. Onneksi näin ei ole, Virtanen toteaa.
Virtasen mukaan oman vahvan puolustuksen ylläpito on normaaliolojen ajattelun perusta, vaikka olemme nykyään osa puolustusliittoa.
– Normaalioloissa vastaamme itse omasta puolustuksesta. Kriisin sattuessa voidaan nopeasti turvautua kahdenvälisiin sopimuksiin, ja tarvittaessa Naton viidenteen artiklaan.
Virtanen kertoo, että Suomi vastaa Naton ja Venäjän rajavaltiona ensisijaisesti itse rajojensa puolustuksesta.
– Siihen varaudumme kouluttamalla varusmiehiä. Asevelvollisuus on turvallisuutemme kulmakivi, Virtanen toteaa.
