Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Juhani Kandell

Kuvassa puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen puhumassa avajaisissa.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivisen mukaan Venäjä näyttää laskevan sen varaan, että länsimaat väsyisivät Ukrainan tukemiseen.

Kenraali Kivinen nostaisi yhä puolustusteollisuuden tuotantoa Euroopassa

Joni Määttä

Ensimmäinen Nato-Suomen maanpuolustuskurssi avattiin tänään Ritarihuoneella. Puolustusvoimain komentaja ja puolustusministeri vakuuttivat osallistujat siitä, että kursseille on edelleen merkittävä tarve.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen haluaa, että puolustusteollisuuden tuotantokapasiteettia nostetaan Euroopassa merkittävästi. Hän nosti asian esiin 245. maanpuolustuskurssin avajaisissa Ritarihuoneella tänään maanantaina.

– Itse sodankäynnin kannalta on keskeistä, miten sodan osapuolet pystyvät ylläpitämään sodankäyntikykyä suhteessa toisiinsa. Tämän vuoksi meidän lännessä täytyy olla kärsivällisiä ja jatkaa Ukrainan tukemista, hän vaatii.

Hän korostaa, että sodankäynti perustuu sotilaiden tahtoon ja kykyyn taistella. Ukrainalla tahtoa on ollut. Hän kuitenkin haluaa, että Euroopassa jatketaan työtä puolustusteollisuuden tuotannon kasvattamiseksi, jotta myöskin kyky taistella säilyy.

– Ukraina on taistellut itsenäisyydestään jo yli puolitoista vuotta, eikä sodan loppua ole näköpiirissä. Ukrainalaiset ovat osoittaneet, että heidän tahtonsa puolustaa maataan on järkähtämätön. Venäjä näyttää laskevan sen varaan, että lännen kyky ja tahto tukea Ukrainan puolustustaistelua hiipuu, ennen kuin Venäjä väsyy sotaan, hän toteaa.

– Tavoitteitaan edistäessä Venäjä pyrkii myöskin horjuttamaan lännen yhtenäisyyttä, hän jatkaa.

Maanpuolustuskurssin avajaispuheen pitänyt puolustusministeri Antti Häkkänen kertoi, että Venäjän harjoittama uhkailu länttä kohtaan on lisääntynyt siitä, mitä se historiassa on ollut. Samaan aikaan jatkuva uhkailu on kokenut inflaation.

– Kylmän sodan aikana molemmat merkittävät ydinasevallat, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat, omaksuivat retoriikassaan linjan, jossa ydinaseella uhkaamista, tai edes sillä spekulointia vältettiin. Molemmat osapuolet halusivat pitää ydinaseet päivittäisen nokittelunsa yläpuolella. Jo pelkästään ydinaseiden maininnan katsottiin nostavan ydinsodan uhkaa, Häkkänen muistuttaa.

– Nyt on kuitenkin hyvä muistaa, että puheet ovat puheita, ja käytännön toimet jotain muuta, hän korosti.

Puolustusministeri Antti Häkkänen korostaa, että Venäjän ydinaseuhkailu on toistaiseksi ollut vain puhetta, mutta ei tekoja.

Ensimmäiset avajaiset Nato-Suomessa


Maanantaina avattu järjestyksessään 245. maanpuolustuskurssi on ensimmäinen, joka on avattu Suomen kuuluessa Natoon. Maanpuolustuskurssien historia on pitkä. 

– Ensimmäisen, vuonna 1961 järjestetyn kurssin osallistujat saivat merkittävästi erilaista koulutusta saman [ulko- ja turvallisuuspoliittisen] aihekokonaisuuden ympärillä. Ulkopoliittiset realiteetit olivat silloin erilaiset, mutta maantiede kuitenkin pysyy muuttumattomana, Häkkänen kertoo.

Maanpuolustuskurssit ovat perinteisesti koonneet yhteen eri ammattiryhmien edustajia, jotka ovat tuoneet kursseille omia näkökulmiaan ja kokemuksiaan hyödynnettäväksi. Puolustusvoimain komentajan mukaan tämä on tärkeää kokonaisturvallisuuden kannalta.

– Tiedän kokemuksesta, että teillä kurssilaisilla on annettavaa, kun pohditaan sitä, miten nykymaailman monimuotoisia uhkia torjutaan koko yhteiskunnan voimin, kenraali Timo Kivinen kertoo. 

– Toivon myös, että kurssi vahvistaa käsitystänne siitä, että Suomen turvallisuus on jokaisen suomalaisen asia. Jokainen voi vaikuttaa omaan lähipiiriinsä ja yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämiseen, hän vakuuttaa.