Kenraali Kivinen: Toimimme määrätietoisesti tilannekehityksen edellyttämällä tavalla – valmiutemme on hyvä
Puolustusvoimain komentaja painotti maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan harkittua ja dynaamista toimintaa tässä strategisessa murrosvaiheessa.
239. valtakunnallinen maanpuolustuskurssi avattiin poikkeuksellisissa tunnelmissa. Avauspuheenvuoron piti Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen. Perinteisesti paikalla on ollut myös valtiojohdon edustaja, mutta tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei päässyt paikalle ja puolustusministeri Antti Kaikkonen on parhaillaan Yhdysvalloissa.
Turvallisuuspoliittisen keskustelun ollessa vilkasta niin valtiotasolla kuin sisäpolitiikassakin, kenraali Kivisen puheeseen kohdistui suuria odotuksia ja sitä seurattiin hiljaisen keskittyneesti.
Maanpuolustuskurssin osanottajat edustavat eri viranomaisia, järjestöjä, elinkeinoelämää, poliittisia toimijoita, mediaa, tiedettä ja taidetta. Kaikki nämä alueet osallistuvat omalla tavallaan maan kokonaismaanpuolustukseen ja sodan luonteen muuttuessa turvallisuusriskien hallinta on yhä korostuneemmin koko yhteiskunnan asia.
Kivinen korosti puheensa alussa, että Puolustusvoimat seuraa tilannetta tehostetusti ja on jo pidempään säädellyt valmiuttaan tarpeen mukaan.
– Toimimme määrätietoisesti jatkossakin tilannekehityksen edellyttämällä tavalla. Valmiutemme on hyvä.
Puolustusvoimain komentaja painotti, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa ja, että Venäjä on siirtänyt merkittävän määrän lähialueen joukoista Ukrainan suunnalle. Hän myös korosti Suomen puolustuksen hyvää tilaa.
– Olemme varautuneet ja harjoitelleet maamme puolustusta yhteiskuntana ja sotilaallisesti jo vuosikymmenien ajan, josta tämäkin koulutustilaisuuksien ketju on hyvänä esimerkkinä, sanoi Kivinen viitaten valtakunnallisiin maanpuolustuskursseihin.
Kivinen näkee eurooppalaisessa politiikassa massiivisen muutoksen. Siitä esimerkkinä hän nostaa esiin lännen nopeat ja kovat pakotepäätökset, päätökset Ukrainan aseellisesta tukemisesta, Euroopan yhtenäisyyden tiivistymisen, Saksan turvallisuuspolitikan käännöksen ja laajan kansalaiskeskustelun Suomessa Nato-jäsenyydestä.
Kenraali Kivinen painottaa tässä strategisessa murrosvaiheessa tehtyjen päätösten pitkäaikaisia vaikutuksia.
– Kokonaisvaltaisen tilanneymmärryksen muodostaminen on nyt korostetun tärkeää.
Hänen mukaansa tässä tilanteessa on tärkeää tunnistaa ne toimenpiteet, jotka kannattaa joka tapauksessa käynnistää Suomen turvallisuuden edistämiseksi riippumatta siitä mihin Suomi Nato-pohdinnoissaan päätyy.
Samalla hän takaa, että Puolustusvoimat tukee valtiojohtoa sotilaallisella asiantuntemuksella sen arvioidessa jo tapahtuneiden ja mahdollisten tulevien muutosten vaikutusta Suomen turvallisuuteen.
Kansallisen puolustuskyvyn vahvistaminen tärkeää
Kivinen nostaa sotilaan näkökulmasta tilanteessa esiin kolme tärkeää teemaa.
Ensimmäinen on kansallisen puolustuskyvyn vahvistaminen. Sen parantamiseksi on hänen mukaansa laadittu perustoiminta-ajatus, johon kuuluu jo käytössä olevan materiaalin käyttövarmuuden parantaminen, materiaalin uushankinnat, mukaan lukien ampumatarvikkeet, kertausharjoitusten lisääminen ja puolustusselonteossa tunnistettu lisähenkilöstön tarve.
Hänen mukaansa Puolustusvoimat tekee näistä lähtökohdista tälle vuodelle lisätalousarvioesityksen ja esityksen jatkovuosien määrärahakehysten nostamisesta.
Toisena hän korostaa hallinnonalojen yhteistyön vahvistamista edelleen. Kolmantena on puolustusyhteistyön tiivistäminen. Kivinen kertoo, että tiedonvaihtoa on jo tiivistetty ja hyvä pohja tiivistämiseen ja Pohjolan turvallisuuden lisäämiseen on jo valmiina.
Lopuksi Kivinen arvosti kansalaisten, reserviläisten sekä palveluksessa olevan varusmiesikäluokan vakavaa ja harkitsevaa suhtautumista tilanteeseen.
– Tästä maanpuolustustahdossa on kysymys.
Kenraali Kivinen otti kantaa myös ajatuksiin Suomen irtautumisesta Ottawan jalkaväkimiinoista kieltävästä sopimuksesta. Hän sanoi, että Puolustusvoimien miina-, viuhka- ja kylkipanosvarasto on kattava ja Suomi on tällä alalla merkittävä tekijä Euroopassa. Jalkaväkimiinoista luopumisen yhteydessä menetettyä suorituskykyä on korvattu varsin monipuolisesti.
– Jalkaväkimiinat eivät ole meille ajankohtainen asia, Kivinen painotti.
Kivinen korosti kansallisen puolustuskyvyn merkitystä muuttuvassa strategisessa asetelmassa.
– Ennaltaehkäisykyky muodostetaan riittävällä sotilaallisella suorituskyvyllä, maanpuolustustahdolla ja yhteiskunnan kyvyllä tukea kaikin voimavaroin puolustuksen toteutusta. Myös yhteiskunnan kriisinsietokyky on osa ennaltaehkäisykykyä.
Hänen mukaansa Puolustusvoimat on kehittänyt puolustusta pitkäjänteisesti ja viisaasti omista lähtökohdistaan Suomen tarpeisiin, mistä voidaan nyt olla tyytyväisiä. Suomi ei esimerkiksi luopunut asevelvollisuudesta monen muun maan tavoin.
Kivinen totesi, että tilanne ei vaikuta merkittävästi varuskunnissa tapahtuvaan varusmieskoulutukseen.
