Kehuttavan kepeä kivääri

Maanpuolustuskoulutus on viimein saanut käyttöönsä tilaamansa kiväärit, joiden odotetaan parantavan reserviläisten ampumataitoa ja saavan uusia kasvoja tähtäimien taakse. Puolustusvoimien perinteistä rynnäkkökivääriä muistuttava ase soveltuu erinomaisesti tarkoitukseensa rata-aseena.

Eteläkorealaisen Dasan Machineriesin valmistama ”MPK-kivääri” on matalan kynnyksen ase, joka on pyritty kehittämään siten, että jokainen pystyisi ampumaan sillä turvallisesti ja kehittävästi. Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) järjestämiin ammuntoihin voi osallistua jokainen täysi-ikäinen Suomen kansalainen, vaikka ei olisikaan suorittanut varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta.

Puolustusvoimissa käytössä olevaa RK:ta muistuttava kivääri tuntuu kädessä paljon verrokkiaan kevyemmältä. Sutjakkaan taittoperän ansiosta itselle hyvän ampuma-asennon löytäminen käy ongelmitta. Kiväärissä on helposti havaittava etuveto, mikä mahdollistaa laadukkaita laukauksia kaikentasoisille ampujille.

Käytön mukavuutta alleviivaa rekyylin keveys, eikä kenenkään tarvitse pelätä solisluunsa puolesta, kunhan asento on muuten tukeva. Ampumakokemuksen ainoa haastava tai ainakin eniten kärsivällisyyttä vaativa osio on lippaan kiinnittäminen ja lataaminen, joka ei radalla onneksi ole elämän ja kuoleman kysymys.

MPK:n koulutuspäällikkö Juhani Liesimaa kertoo, että ase on suunniteltu täysin ampumaratakäyttöön, mikä näkyy sen hienoisissa eroissa RK:hon verrattuna.

– Piippu on kovakromattu, jotta voidaan ampua – kustannussyistä –  teräsvaippaista patruunaa. Normaalin rynnäkkökiväärin piippu ei sitä kestäisi. Ase ei ole tämän takia aivan yhtä tarkka kuin tavan RK, mutta hyvä ampuja osuu oikein kohdistetulla kiväärillä 150 metristä aina kasin sisälle, Liesimaa setvii.

MPK-kiväärillä osuu 150 metristä tarkasti ampumarataolosuhteissa.

MPK – ihan niin kuin RK

Mitään leluja nämä uudet koulutuskiväärit eivät todellakaan ole, sillä piipusta 720 metriä sekunnissa lähtevä kaliiperin 7.62 x 39 luoti läpäisee eri materiaaleja tavallisen rynnäkkökiväärin tapaan.

– Kyllä MPK-kiväärit ovat ihan yhtä tappavia kuin muutkin kiväärit, mutta tuskin materiaalivastuun ja muun sellaisen vuoksi niitä voisi kriisiaikanakaan valjastaa ratojen ulkopuolelle, Liesimaa analysoi MPK-kiväärien käyttömahdollisuuksia.

MPK on julkishallinnollinen yhdistys, eivätkä uudet aseet ole Puolustusvoimien omaisuutta, joten ne luokitellaan siviiliaseiksi. Täten niiden vaihtimista on poistettu sarjatuliasetus, eli ne ampuvat automaattisesti lataavaa kertatulta. Muutoin koneisto ja mekaniikka muistuttavat perinteistä RK:ta, ja esimerkiksi MPK-kiväärin purkaminen sujuu mallikkaasti, jos sen osaa tehdä RK:lla.

Mikäli ammuntoihin osallistuvilla on entuudestaan ampumakokemusta, sitä on useimmiten ainoastaan RK:lla. Siitäkin syystä MPK-kiväärin tähtäin on tarkasti jäljitelty, jotta totuttautuminen ei veisi turhaa aikaa.

Aseiden ballistiikat muistuttavat myös hyvin paljon toisiaan, mikä tulee käytännössä esille siinä, että tähtäintä ei tarvitse luodin kaarevan lentoradan vuoksi säätää, kun ampumaetäisyydet radalla ovat tutut 50 tai 150 metriä. Liesimaa kertoo, että ammunnoissa siirretään tarvittaessa vain etutähtäintä, jonka operointiin on käytettävä tähtäimen sisällä olevaan kiilaan sopivaa avainta.

– Aseet kohdistetaan etukäteen, jotta siihen ei kuluisi turhaa aikaa. Jos tähtäimiä on kuitenkin siirrettävä, täytyy olla varovainen, koska MPK-kiväärissä on RK:sta tutun ”napsusysteemin” sijasta kiila, jonka pyöräyttäminen yhden kierroksen verran siirtää osuma-aluetta noin 25 senttimetriä, kun ammutaan 150 metrin päästä, hän selventää.

Pystyammunnassa korostuvat kiväärin keveys ja helppokäyttöisyys.

Kaikki mukaan!

Kun tuore ampuma-aselaki astui voimaan heinäkuussa 2019, MPK:lle määriteltiin uusi rooli sotilaallisia valmiuksia antavana ja ylläpitävänä tahona. Täten uusia kivääreitä tarvittiin kipeästi. Vuonna 2013 alkanut aseiden hankintaprojekti, jonka tarkoituksena oli saada hinta-laatusuhteeltaan mahdollisimman hyvä ase, sai lisää vettä myllyynsä.

Julkisen kilpailutuksen lopputulemana päädyttiin Dasan Machineriesin aseeseen, joka nimitettiin MPK-kivääriksi. Aseiden piti tulla käyttöön jo menneenä kesänä, mutta testiammuntojen jälkeen ne olivat pitkään poliisin tarkastettavana. Prosessia johdattaneen valmius- ja turvallisuuspäällikkö Juho Raulon mukaan ongelmia tuottivat muun muassa koronasta johtuvat haasteet maahantuonnissa.

– Osa viiveistä johtui siitä, että aseisiin vaihdettiin toimittajan puolesta osia, jolloin poliisin tarkastuksia ei voitu tehdä ennen osien vaihtoa, hän arvioi.

MPK-kivääriä on mahdollista päästä kokeilemaan MPK:n lähes joka viikonloppu järjestämillä kursseilla, joita on ympäri maan yhteensä 27 koulutuspaikalla. Koulutuspäällikkö Liesimaan mukaan kurssit täyttyvät vähintään kaksi viikkoa etukäteen, joten kannattaa olla aikaisin liikkeellä etenkin nyt koronarajoitusten hillitessä osallistujamääriä.