Kaulukseni on parempi kuin sinun kauluksesi

Monelle palvelukseen astuvalle intti on ensimmäinen paikka, jossa sosiaaliset taidot laitetaan koetukselle. Koulussa ja vapaa-ajalla voi käpertyä kuoreensa, mutta varusmiespalvelus ei juurikaan yksityisyyttä tarjoa – vessakoppeihin on sentään saatu ovet. Jatkuva sosiaalinen kanssakäyminen on kehittävää mutta myös äärimmäisen raskasta ihmisen henkiselle jaksamiselle. Palveluksen aikana samassa liemessä keittyvät vertaiset muodostuvat elintärkeäksi tueksi selviytymiselle. Olen kuitenkin huomannut, ettei kovin moni käsitä asiaa samalla tavalla tai ainakaan näytä sitä käytännössä: varusmiehet haukkuvat jatkuvalla syötöllä toistensa punkkia, varustusta ja valintoja.

Useiden viikkojen kiinniolot ovat raskaita, eikä kukaan halua saada runtua osakseen. Ymmärränkin täysin, miksi vertaiset solvaavat esimerkiksi muodossa pelleilevää sotilasta. Kouluttajien silmissä yhden virhe on koko muodon virhe.  Tällöin nuhtelu tuntuu särmästä sotilaasta varmasti turhauttavalta, eivätkä inttiolosuhteet helpota vastoinkäymisten kypsää käsittelyä. Voitaisiin asennoitua yrittämään ryhmänä paremmin sen sijasta, että puhutaan jostain pahaa selän takana.

Kaikille on opetettu, miten kunnon soturi kertoo asiansa kasvotusten. Mikäli jollain on baretti huonosti vapaa-ajalla sotkujonossa, kaveria ei kiinnosta. Samalla kaverilla on kuitenkin ihan eri ääni kellossa, jos esimerkiksi toisen punkassa on pari ryppyä jonkun esimiehen läsnä ollessa. Kokemuksieni pohjalta uskomattoman tilanteesta tekee se, ettei tupalainen moiti punkkaa, jos sitä ei ole yritetty tehdä tai jos esimiehiä ei ole paikalla. Tämä osoittaa, ettei palautetta anneta kehittääkseen toista, vaan nostaakseen itseään toisen yläpuolelle – luokaton punkka ei kilpaile oman kanssa, eikä oma arvo nouse johtajien silmissä, jos he eivät ole näkemässä.

Kilpaileminen jatkuu kiinniolon edetessä, eikä se ole ainakaan hidastumaan päin. Henkisesti väsyneinä myös kynnys kostaa madaltuu, joten ei kannata olla yllättynyt piikittelystä, mikäli on itse siihen syyllistynyt. Vaikka alokaskausi sekä osaa koskeva aliupseerikurssi ovat käytännössä kilpailua pisteistä ja rajatuista paikoista, hyvä yhteishenki maksimoi jokaisen suorituksen. Kokeneet kouluttajat varmasti huomaavat, jos joku heittää toisia bussin alle. En usko, että yhteistyöhön perustuva organisaatio arvostaa mustamaalaamista. Siinä tapauksessa ilkeät kommentit ovat olleet turhia, ja niitä on noloa mennä jälkeenpäin selvittelemään. Usein tilannetta lähdetään korjaamaan vetoamalla "läpänheittoon", mutta itse olisin ainakin kyyninen, jos jatkuvasti minua arvostellut henkilö muuttaisi kurssinsa äkillisesti.

Pakollinen palvelus on itsessään jo raskasta, eikä turhia taakkoja kannata kantaa. Jaksamisesta voi tulla ongelma vaikean siviilitilanteen tai alikersanttien läksytyksen vuoksi, joten olisi mukavaa huomata, jos tupakaveri taputtaisi välillä olkapäälle ja rohkaisisi jatkamaan eteenpäin. Kehukaa kaveria! Kertokaa hänelle, kuinka särmä hänen palveluspukunsa on ja kuinka hienosti hän teki iltaisen siivoustarkastusilmoituksen. Saatatte ehkä huomata, että teilläkin on joskus särmä kaulus.