Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Valtteri Nevalainen

Alikersantti Lassi Astala asetti lennokkia lähtökuntoon toisena mekaanikoista. –Mekaanikon homma on hyvin teknistä ja pikkutarkkaa. Siihen kuuluu koneen ja katapultin kunnon tarkistamista sekä sääolosuhteiden arvioimista, Astala kertoo.

Katseet ylöspäin miinoista luopumisen jälkeen

Timo Muona

Minilennokkijärjestelmän käyttöönotto kuuluu viimeiseen vaihe jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamisessa. Vanhasta luopuminen tarjoaa varusmiehille uusia ja mielenkiintoisia koulutusmahdollisuuksia.

Maavoimat esitteli uutta minilennokkijärjestelmää ja maalinpaikannuslaitetta torstaina Santahaminassa. Orbiter-minilennokin esittelylentoa varuskunnan Sahara-harjoitusalueella seurasi runsas määrä paikalle kutsuttuja tiedotusvälineiden edustajia ja kutsuvieraita.

– Ehkä siinä oli pieni jännityksen viba, mutta ihan tavalliselta toiminnalta tämä tuntui. Tätä on harjoiteltu niin paljon, että lennätykset tuntuvat täysin rutiinilta, kuvailee alikersantti Mitro Lahonen harvinaisen paljon yleisöä kerännyttä lennätystä.

Lahosen mielestä minilennokkikoulutus on "ehkä parasta, mitä varusmiespalvelus voi tarjota".

– Tästä saa hyvät pohjat, jos haluaa ilmailualalle. Meistä muutama on jo kiinnostunut lennonjohdosta ja lennättäjän urasta, Lahonen kertoo koulutushaaran positiivisista puolista.

Toinen lennätykseen osallistunut mekaanikko, alikersantti Lassi Astala on samoilla linjoilla.

– Kaikille on puolustusvoimissa tietty omat hommansa, mutta minulle nämä ovat ehdottomasti parhaita. Itseäni kiinnostavat nämä vähän elektronisemmat ja nykyaikaisemmat laitteet, Astala sanoo.

Mekaanikot suorittivat aliupseerikurssinsa Porin prikaatissa Niinisalossa, kuten muutkin minilennokkien käyttöön koulutettavat. Tällä hetkellä on käynnissä kolmas saapumiserä, jolle minilennokkikoulutusta annetaan.

Taustalla jalkaväkimiinoista luopuminen

Uudet minilennokit ja maalinpaikannuslaitteet ovat osa käytöstä poistettujen jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamista. Miinat kieltävään Ottawan sopimukseen liittymisen jälkeen eduskunta asetti 300 miljoonaa euroa jalkaväkimiinojen tehokkuuden korvaamiseen, jota on tehty panssarimiinoittamisen modernisoinnilla, viuhkapanoksilla, pimeätoimintakyvyn kohentamisella sekä tiedustelu- valvonta- ja tulenjohtotoiminnan parantamisella. Viimeiseksi mainittuun kuuluvat myös Santahaminassa esitellyt hankinnat.

– Voidaan oikeastaan sanoa, että nämä hankinnat ovat viimeinen osa jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamisesta, jotka nyt saadaan operatiiviseen käyttöön, maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko totesi torstain tilaisuudessa.

Hän silti muistutti, että myös muiden korvaavien tekijöiden kehittäminen jatkuu koko ajan, vaikka eduskunnan merkitsemän rahan suhteen ne ovat joko toteutettu tai aivan loppuvaiheessa.

Minilennokkijärjestelmää Hulkko kuvaili olennaiseksi osaksi miinojen suorituskyvyn korvaamista.