Katainen ja Soini EU:n puolustusyhteistyöstä: "Iso-Britannia haluaa olla mukana"
Iso-Britannian merkitys Euroopan unionin puolustuksessa herättää keskustelua, kun neuvottelut maan erosta unionista tällä hetkellä etenevät. EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja ulkoministeri Timo Soini korostavat Iso-Britannian merkitystä Euroopan turvallisuudelle.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa Helsingissä keskusteltiin tiistaina 20. maaliskuuta Euroopan puolustusyhteistyöstä ja sen tulevaisuudesta.
Seminaarissa puhuneet komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja ulkoministeri Timo Soini korostivat Iso-Britannian merkitystä Euroopan turvallisuudelle. Iso-Britannia on Naton perustajajäsen, ydinasevalta ja YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen.
– On sekä EU:n että Iso-Britannian etu, että läheistä yhteistyötä jatketaan, Soini kommentoi EU:n suunnitelmia puolustusyhteistyön kehittämiselle.
Katainen arvioi brittien suhtautumisen selvästi muuttuneen, kun puhutaan EU:n puolustusyhteistyön syventämisestä. Suhtautuminen yhteistyöhön ei ole Kataisen mukaan enää niin varautunutta kuin ennen.
Ensi viikon torstaina tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun neuvottelut Iso-Britannian EU-erosta käynnistyivät. EU-eron on suunniteltu astuvan voimaan 29. maaliskuuta 2019.
Ulkoministeri Timo Soini seurasi Jyrki Kataisen puheenvuoroa.
EU:n syvenevälle puolustusyhteistyölle löytyy kannatusta niin Saksasta kuin Ranskasta. Soinin mukaan on kuitenkin selvää, että osa Natoon kuulumattomista EU-maista suhtautuu puolustusyhteistyöhön myös nihkeästi.
EU panostaa syvenevään yhteistyöhön puolustuksen saralla: EU:n historian ensimmäisen puolustusteollisuuden kehittämisohjelman rahoitus on 500 miljoonaa euroa.
Sekä Katainen että Soini korostivat omissa puheenvuoroissaan, että puolustusyhteistyössä ei ole kyse yhteisen EU-armeijan perustamisesta.