"Kartassa ei ole enää Ruotsin kokoista aukkoa" – Nato voi nyt suunnitella pohjolan turvallisuutta kokonaisuutena

Ruotsi tuo sotilasliitto Natoon merkittävät meri- ja ilmavoimat, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki.

Ruotsin sinikeltainen lippu nostettiin viimein maanantaina Naton päämajan salkoon Brysselissä. Täysjäseneksi Ruotsi tuli jo muutama päivä aiemmin luovutettuaan liittymisasiakirjansa Yhdysvaltojen ulkoministeriölle.

– Kun kaikki Pohjoismaat ovat Nato-jäseniä, voi Nato suunnitella koko Pohjois-Euroopan turvallisuutta yhtenä kokonaisuutena, Linnainmäki toteaa.

Konkreettisena esimerkkinä hän nostaa sen, että Naton alaiset ilmavoimat voivat nyt lentää Ruotsin yli toimiessaan Pohjois-Euroopassa. Tämä edistää Suomen ja Baltian maiden turvallisuutta, vaikka puolustusyhteistyötä tapahtui jo ennen Ruotsin jäsenyyttä.

Pohjoismaat ovat Linnainmäen mukaan halukkaita edistämään kaikkien Nato-liittolaisten turvallisuutta. Hän ei usko, että pohjolasta tulisi blokki, jota kiinnostaisi vain oma turvallisuus. Ruotsissa, kuten myös Suomessa, yhteinen puolustus otetaan vakavasti.

– Tätä havainnollistaa, että ruotsalaiset ilmoittivat jo ennen jäsenyyttä lähettävänsä noin 600 sotilasta osaksi Latviassa olevia Nato Forward Land Forces -valmiusjoukkoja, sanoo Linnainmäki

Hän uskoo, että pragmaattiset päättäjät Ruotsissa ovat halunneet herätellä kansaa sodan mahdollisuudesta. Ruotsissa puolustus nousi tärkeäksi poliittiseksi puheenaiheeksi talven 2021 jälkeen.

– Tästä esimerkkinä voi mainita ruotsalaisten ministereiden isoja otsikoita aiheuttaneet lausunnot siitä, että Ruotsin täytyy valmistautua mahdolliseen konfliktiin tai sotaan, Linnainmäki huomauttaa.

Ruotsin armeijassa parantamisen varaa

Linnainmäen arviossa etenkin Ruotsin maavoimissa on tällä hetkellä parannettavaa. Ruotsi leikkasi puolustusmenojaan suuresti kylmän sodan päätyttyä ja se näkyy nyt tarpeena panostaa puolustukseen.

– Ruotsissa investointitarpeita on paljon, ja varmasti menee oma aikansa, että nämä saadaan korjattua. Henkilökunnasta on esimerkiksi pulaa. Mutta sitten toisaalta Ruotsissa on tällä hetkellä halua tehdä erittäin mittavia puolustusinvestointeja maavoimiin ja tykistöön.

Linnainmäen näkemyksessä investoinnit voidaan sovittaa suoraan yhteen Naton tavoitteiden kanssa.

Ennen kaikkea Ruotsilla on vahvat meri- ja ilmavoimat sekä alueensa logistiset yhteydet muualle pohjolaan ja Baltiaan. Linnainmäki nostaa esille etenkin Ruotsin 96 Saab JAS 39 Gripen-hävittäjiä, jotka voisivat osallistua Suomen ilmatilan turvaamiseen tarpeen noustessa.

– Naton kokonaispuolustuksen kykenevyys ehdottomasti kasvaa Ruotsin myötä, arvioi Linnainmäki.

Rauhan aikana Itämeri ei ole Nato-järvi

Puhe Itämerestä Nato-järvenä ei vakuuta tutkijaa.

– Mielestäni tämä keskustelu siitä, että Itämeri olisi nyt Naton järvi, on hieman hämäävää.

Linnainmäki perustelee näkemystään sillä, että Venäjällä kykenee yhä hybridivaikuttamiseen Itämerellä. Tämän lisäksi venäläinen kauppaliikenne jatkuu myös.

– Toisaalta ongelmia aiheuttaa Itämeren rannalla oleva Kaliningradin alue.

Linnainmäki arvioi, että Venäjälle kuuluva Kaliningrad luo haasteita Naton puolustuksen suunnittelulle Itämeren alueella. Se sijaitsee strategisesti tärkeässä paikassa Baltian ja Puolan välissä.

– Rauhan aikana Itämeri ei ole Nato-järvi, hän kiteyttää.

Sota-aikana Itämeren asema toki muuttuu.

– Ruotsin laivasto voi laadukkaiden sukellusveneiden avulla osallistua Itämeren tai vaikkapa Suomenlahden sulkemiseen, jos sellaiselle tarvetta on, Linnainmäki arvelee.

Toisaalta Ruotsi antaa sotilasliitolle strategista syvyyttä, joka tulee arvokkaaksi Baltian puolustuksessa.

– Logistiikan kannalta Ruotsin Nato jäsenyys parantaa Baltian huoltovarmuutta. Kartassa ei ole enää sellaista Ruotsin kokoista aukkoa.