Karjalan prikaati sai ensimmäistä kertaa ulkomaisia vahvistuksia harjoitukseensa

Yhdysvaltojen maavoimien mekanisoituja joukkoja osallistuu Karjalan prikaatin johtamaan Karelian Lock 23 -harjoitukseen.

Karelian Lock 23 -taisteluharjoitus on kesäkuussa 2023 kotiutuvien varusmiesten ns. ”loppusota”, jossa vuoden ja puolen vuoden ajan palvelleita varusmiehiä testataan viimeisen kerran. Harjoitus on merkittävä, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Karjalan prikaatin johtamaan sotaharjoitukseen osallistuu ulkomaisia joukkoja. 
 
Harjoitus alkoi täysimittaisena maanantaina 29.5., mutta osa joukoista oli jo asemissa perjantaina 26.5. Toimintaa ei ole pelkästään Karjalan prikaatin alueella, sillä tarkoituksena on harjoitella koko Kaakkois-Suomen puolustamista. 
 
Joukot on hajautettu Kouvolan lisäksi muun muassa Luumäen ja Haminan alueille. Karjalan prikaatin ja yhdysvaltalaisten taistelijoiden lisäksi harjoitukseen osallistuu sotilaita myös Maasotakoulusta, Porin prikaatista, Panssariprikaatista, 1. Logistiikkarykmentistä, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta, Karjalan lennostosta ja Pohjois-Karjalan rajavartiostosta.
 

Harjoitukseen osallistuvien yhdysvaltaisten joukkojen komentajana toimii eversti Kirkpatric (kuvassa oikealla) Kuva: Oskari Aumo

Varusmiesten loppusodan roolin lisäksi harjoitus tarjoaa harjoituksen johtajan, Karjalan prikaatin komentaja prikaatikenraali Jyri Raitasalon mukaan hyvän mahdollisuuden kantahenkilökunnan ja reserviläisten osaamisen kehittämiseen. Kaiken kaikkiaan Karelian Lock 23 -harjoitukseen osallistuu noin 7000 henkilöä. 
 
Harjoituksen aikana joukot hitsautuvat yhteen ja katsotaan miten aselajien välinen yhteistyö toimii, Raitasalo sanoo. Sotilaan perustaidoista on edetty ryhmä- ja joukkuetasosta komppanioihin ja pataljooniin, mikä tarjoaa uusia haasteita harjoitusjoukoille.
 
– Tämä on samalla koulutustason mittaus. Täällä nähdään, mitä osataan ja onko jossakin vielä puutteita. Tästä voidaan jatkaa sitten reservissä. Tämän harjoituksen tulosten perusteella voidaan esimerkiksi katsoa seuraaviin kertausharjoituksiin joku sellainen aihe, mitä olisi tarpeeseen kehittää, Raitasalo toteaa. 
 

Yhdysvaltalainen aliupseeri antaa palautetta vaunumiehelle. Kuva Oskari Aumo

Uuden ulottuvuuden harjoitukseen tuo luonnollisesti myös yhdysvaltalaisten joukkojen kanssa toimiminen. Raitasalon mukaan toisten toimintatapojen oppiminen on omanlaisensa työmaa. Vaikka monista asioista on olemassa Nato-standardeja, niin jokainen maa tekee asiat osittain omalla tavallaan, Raitasalo sanoo.
 
– Vaihdetaan tietoa ja opitaan toisiltamme. Osa on haastavaa, mutta toisaalta se on tosi hyödyllistä. Se saattaa vaikuttaa pidemmällä aikavälillä siihen miten me toimimme itsekin, Raitasalo arvioi.