Kansanedustajat kiittävät sopimussotilaiden lisäämistä
Hallitus haluaa korottaa puolustuksen määrärahoja vuoden 2021 budjetissa tuntuvasti Hornet-hävittäjien suorituskyvyn korvaamiseksi käynnistetyn HX-hankkeen menoin. Myös sopimussotilaiden määrää aiotaan lisätä, mikä saa kiitosta kansanedustajilta.
Hallituksen esityksessä valtion talousarvioksi vuodelle 2021 esitetään puolustusmenoihin tuntuvaa, 54 prosentin korotusta. Hallitus antoi esityksen maanantaina 5. lokakuuta, ja nyt eduskunta käsittelee esityksen. Tämän myötä Suomen puolustusbudjetti nousee yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Korotus johtuu käytännössä yksinomaan Suomen Hornet-hävittäjien suorituskyvyn korvaamiseksi käynnistetyn HX-hankkeen ensimmäisestä tilausvaltuutuksesta ja muista monitoimihävittäjien hankintaan liittyvistä ensi vuoden kuluista. Yhteensä nämä ovat 1,5 miljardia euroa. Lisäksi suurena hankintakustannuksena budjetissa on Laivue 2020 -hankkeen kuluja.
Tästä ilahtuneita ovat kokoomuksen Timo Heinonen, SDP:n Eveliina Heinäluoma, keskustan Arto Pirttilahti sekä perussuomalaisten Ville Vähämäki. He käsittelevät budjettiesitystä valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostossa.
Heinonen antaa kiitosta myös menneiden polvien päättäjille: Suomessa on monista muista maista poiketen pidetty jatkuvasti huolta uskottavasta maanpuolustuksesta.
– Ei uskottavaa maanpuolustusta voi laittaa mihinkään odotustilaan, vaan siitä on huolehdittava koko ajan, Heinonen painottaa.
Heinäluoma lisää, että kun maassa on korkea maanpuolustustahto, yhteiskunnassa ollaan valmiita turvaamaan myös materiaalihankinnat.
Vasemmistoliiton Jussi Saramo, joka on myös valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen, kertoo vasemmistoliiton esittäneen HX-hankkeen aikataulun ja toteutuksen tarkastelua uudelleen. Saramo toivoo, että budjetissa sen sijaan keskityttäisiin toimiin, joilla ihmiset ja talous selviäisivät koronakriisin yli. Saramo kuitenkin muistutti vasemmistoliiton olevan sitoutunut hallituksen talousarvioesitykseen.
Budjetissa on myös määrärahoja sopimussotilaiden määrän lisäämiseksi, kuten Heinonen, Heinäluoma, Pirttilahti ja Vähämäki kaikki nostavat tärkeänä esille. Yhteensä tähän on varattu 4,4 miljoonaa euroa.
– Sopimussotilaiden palkkaaminen ei kuitenkaan korjaa ammattisotilaiden vajetta, ja siihen toivoisin, että kyetään löytämään kestävämpiä ratkaisuja yli vaalikausien, Heinäluoma täydentää.
– Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen tähän momenttiin! Vähämäki linjaa sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista.
Merkittävän puolustuspanostuksen lisäksi budjetti viitoittaa tietä koronakriisistä selviämiseksi. Tästä esimerkkinä Saramo nostaa esille valtion tuen kunnille – tukemalla kuntia valtio tukee monia ihmisten arkipäivään vaikuttavia toimintoja sekä työllisyyttä. Heinäluoman mukaan se, että valtio ottaa velkataakkaa kuntien talouden puolesta lähettää tärkeän viestin nimenomaan kunnille. Pirttilahti huomautti myös mahdollisten EU:n ja omien elpymisrahojen merkityksestä yritystoiminnan paremmalle tasolle saattamisessa.
– Tämähän on vielä korona-ajan budjetti, vielä ensi vuonnakin otetaan yli 10 miljardia euroa lisävelkaa, Pirttilahti muistuttaa.
– Suomi elvyttää ja velkaantuu paljon vähemmän kuin moni muu Euroopan maa, Saramo tähdentää.