"AJP-01 yhtenäistää sotilasjohtajien ajattelua, suunnittelua ja toimintaa" – Kansalliset lisäykset sisältävä Naton doktriini on julkaistu
Kokonaisuus sisältää tuhatkunta yksityiskohtaista Nato-standardia, joita liittolaisten on noudatettava
Suomi on julkaissut ensimmäisen kansalliset lisäykset sisältävän Naton doktriinin.
Julkaistu doktriini, AJP-01 FI (Allied Joint Publication) tukee merkittävästi Suomen integraatiota liittokuntaan, sanoo Pääesikunnan suunnittelupäällikkö, lippueamiraali Jukka Anteroinen.
Dokumentti sisältää Naton yhteisiä toimintatapoja, jotka lopulta ovat Anteroisen mukaan sotilasliiton perusta. Se onliittokunnan ylin asiakirja, joka luo pelisäännöt liittolaisten toimintaan.
Doktriini on tarkoitettu ensisijaisesti Puolustusvoimien palkatun henkilöstön ja asevelvollisten käyttöön, mutta
on julkisesti luettavissa.
– AJP-01 yhtenäistää sotilasjohtajien ajattelua, suunnittelua ja toimintaa, Anteroinen kiteyttää.
Yhteiset tavat toimia
Anteroisen mukaan kansallisen version julkaiseminen aloittaa Naton muiden doktriinien käyttöönoton Suomessa. Ylätason doktriinit koostuvat noin 60 asiakirjasta, jotka kertovat Naton toimintatavoista, kuten esimerkiksi miten eri operaatioita suunnitellaan ja toimeenpannaan yhteisoperointikyvyn saavuttamiseksi.
Kokonaisuus on yhteensä noin 1 000 eri Nato-standardia kattaen yksityiskohtaisesti laivojen sähköjärjestelmistä aina yleisesti käytettäviin polttoaineisiin, joita liittolaisten on noudatettava.
Kaikki tieto AJP-01 FI -doktriinissa on julkista ja saatavilla. Nyt se tieto on yhdessä paketissa.
Konkreettista Nato-integraatiota tehdään tosin paljon tarkemmalla kädellä tukeutumalla muihin Nato-asiakirjoihin.
– Ei kukaan kävele lakikirja kädessä kadulla, luonnehtii Anteroinen.
Yhteiset termit ja toimintatavat tukevat merkittävästi myös liittolaisten yhteisharjoituksia.
Tämä kuitenkin edellyttää, että Suomessa muun muassa opetellaan Nato-termejä. AJP-01 FI auttaa ymmärtämään liittokunnan yleiset periaatteet, jotka ovat perusta tarkemmille toimintaohjeille.
Doktriini auttaa ymmärtämään Natoa sekä suunnittelemaan ja toimimaan liittokunnan mallin mukaisesti. Anteroinen tarkentaa, että yhteistoiminta tarvitsee kuitenkin työtä ja vaivannäköä, sillä AJP-01 FI on lopulta vain asiakirja.
Se on yksi uusi työkalu lisätä Nato-tietoisuutta niin Puolustusvoimien sisällä kuin laajemmin yhteiskunnassa.
Lippueamiraali korostaa, että doktriinilla voi olla suuri vaikutus suomalaisten Nato-yhteenkuuluvuuden kannalta, sillä se antaa mahdollisuuden oppia organisaatiosta. Se kuitenkin vaatii tekstiin perehtymistä.
– Puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle, varusmiehille ja reserviläisille suunnattua koulutusta asiakirjan pohjalta valmistellaan, Anteroinen täydentää.
Vaikkakin teksti on jo ratifioitu ja täten sitä muodollisesti noudatetaan jo, sitoutuminen asiakirjan sisältöön tapahtuu kouluttamalla ja lukemalla.
– Arjen toimissa huolehditaan, että toimitaan asiakirjan mukaan, Anteroinen kertoo.
Integraatio jatkuvaa toimintaa
Kansallinen versio jalkautetaan nyt, mutta Suomi on jo aiemmin ratifioinut tekstin sellaisenaan.
– Tämä ei tarkoita, että työ Nato-integraation parissa olisi vasta alussa, Anteroinen selventää.
Hänen mukaansa Suomi on jo yhtenäistänyt toimiaan liittokunnassa. AJP-01-asiakirjan ratifiointi on vain yksi virstanpylväs Nato-integraation tiellä.
Tekstiin on lisätty kansallisia huomioita kohtiin, jotka sitä vaativat. Lisäykset eivät muuta asiakirjan sisältöä, vaan kertovat Suomen asemasta. Näin varmistutaan, että Nato-doktriini ei sellaisenaan riko suomalaisen maanpuolustuksen kansallisia tarpeita.
Suomen kansalliset lisäykset sisältävä AJP-01 FI:n on laatinut kansallinen valmisteluryhmä, joka on kuullut eri näkökulmia Puolustusvoimilta ja muilta toimijoilta. Työn on toteuttanut Pääesikunnan suunnitteluosasto, mutta viime kädessä vastuu on Pääesikunnan strategiapäälliköllä, kenraalimajuri Sami Nurmella.
Anteroinen kertoo, että Nato-integraatio on lopulta jatkuvaa toimintaa. Uusi liittokuntaa ohjaava AJP-01 on tulossa lähivuosien aikana, sillä Nato-doktriinit seuraavat aikaa. Kansallisen version julkaiseminen on kuitenkin tärkeää, sillä Anteroisen mukaan Nato-yhteistoimintaa on edistettävä jo nyt.