Kansalaiset eivät kavahda uhkista keskustelua – kyselytutkimus selvitti näkemyksiä kyberturvallisuudesta

Noin joka toinen on saanut epämääräisen puhelinsoiton ulkomailta ja sadoilta tuhansilta on yritetty huijata pankkitunnuksia huijausviesteillä. Turvallisuus hybridiympäristössä -seminaarissa julkaistu kyselytutkimus paljastaa suomalaisten kokemukset kyberuhkista

– Turvallisuus on tosiasia, turvattomuus on tunne, todetaan sotatieteiden tohtori Risto Sinkon tänään julkaistussa mielipidetutkimuksessa.

Kantar TNS:n nettipaneelissa tässä kuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 1002 yli 15-vuotiasta suomalaista. Kyselyssä pyrittiin saamaan selville kansalaisten kokemuksia turvallisuudesta erityisesti hybridiympäristössä. Tutkimuksessa todetaan jo aiempien tutkimusten osoittaneen, että ihmiset kokevat olonsa turvattomammaksi kuin ikinä ennen, vaikka yhteiskuntamme on turvallisempi kuin koskaan.

– Äärimmilleen vietynä tämä näkökulma voitaisiin määritellä niin, että ihminen kokee absoluuttista turvallisuutta vasta kun yhteiskunta ja yhteisö voi luvata hänelle ikuisen elämän, Sinkko toteaa tutkimuksessaan.

Tutkimuksen mukaan 61 prosenttia suomalaisista haluaisi, että eduskunta säätäisi tiedustelulait nopeasti. Sinkkon mukaan nopean säätämisen kannattaminen ei näyttäisi olevan yhteydessä henkilön omiin kokemuksiin some-maailmasta, vaan selkein yksittäinen tekijä on poliittinen kanta. Nopeaa säätämistä kannattavat erityisesti nykyisten hallituspuolueiden kannattajat. 58 prosenttia vastaajista lisäisi tiedusteluvaltuuksia maassa asuvien tai oleskelevien siviilien tiedustelussa, ja 65 prosenttia on sitä mieltä, että sotilastiedustelun toimintamahdollisuuksia pitäisi parantaa.

Huijausviestejä, joissa yritetään kalastella pankkiyhteyden tunnuslukuja, on saanut vastaajista 8 prosenttia. Sähköpostin tunnuslukuja on vastaavasti yritetty huijata 6 prosentilta vastaajista. Luvut vaikuttavat äkkiseltään melko matalilta, mutta tutkimuksessa muistutetaan, että Suomen väkimäärään suhteutettuna ne vastaavat 300 000–400 000 henkilöä. Selvästi yleisempiä ovat ulkomailta tulevat epämääräiset puhelinsoitot, joita on saanut 46 prosenttia vastaajista.

Suomalaiset eivät tutkimuksen mukaan koe, että erilaisten uhkien esilläolo aiheuttaisi niin kutsuttua uhkaähkyä, vaan kansalaiset toivovat jopa lisää ohjeita turvallisuutensa tukemiseksi. Erityisesti ohjeita kaipaavat ne vastaajat, jotka ovat joutuneet pankki- tai sähköpostisalasanojen tai -tunnusten urkkimisen kohteeksi.

Valeuutisten tunnistamisessa on vastaajien mukaan parantamisen varaan. Kyselyyn vastanneista peräti 75 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, kun väitettiin "Suomalaiset uskovat aivan liian helposti sosiaalisessa mediassa havaitsemiinsa valeuutisiin." 69 prosenttia vastaajista myös uskoi, että valeuutiset leviävät suomalaisten keskuudessa liian helposti. Erityisen kriittisiä valeuutisia kohtaan vaikuttavat olevan vasemmiston kannattajat.

– Mahdollisesti he ajattelevat valeuutisten kohdistuvan heihin tai kannattamaansa puolueeseen, tutkimuksessa todetaan.

"Arvioitko tavallisiin kansalaisiin kohdistuvien tietoliikennerikosten tai huijausten määrän lisääntyvän vai vähentyvän Suomessa seuraavien parin–kolmen vuoden aikana?", vastaajilta kysyttiin. 86 prosenttia uskoi rikosten ja huijausten määrän lisääntyvän ja 10 prosenttia pysyvän ennallaan. Yhden prosentin tarkkuudella kukaan ei uskonut määrän lähtevän laskuun.

Lopputulemana Sinkko toteaa tutkimuksessaan digitalisoidun kokemusmaailman olevan uusi lähipiiri, jolloin uutena pelkona on oman identiteetin menettäminen.

– Turvallisuuden tunne pakenee niin kuin toive ikuisesta elämästä, mutta käytännössä ainakin turvallisuudesta vastaavien viranomaisten kannalta asiat ovat hyvin niin kauan kuin ihmiset ainakin keskimäärin tai suurin piirtein noudattavat turvallisuudesta annettuja ohjeita eivätkä mene paniikkiin, tutkimuksessa sanaillaan.