"Kansalaisemme voivat nukkua rauhallisesti" – Itämeren turvallisuustilanne on hallinnassa, vaikka jännitteisyyden taso on noussut

Venäjä valmistelee sotilaallisen läsnäolon vahvistamista Suomen läheisyydessä, toteaa Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Turunen sotilastiedustelun julkisessa katsauksessa.

Suomen lähialueen suurimpia turvallisuusympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat edelleen Venäjän pyrkimykset globaalin suurvalta-aseman palauttamiseksi sekä Ukrainan sodan jatkuminen.
Pääesikunnan tiedustelupäällikön, kenraalimajuri Pekka Turusen mukaan Itämeren alueella aktiivisuus on kasvanut.

– Nato on lisännyt toimintaansa, ja Venäjä on vastannut omilla toimillaan esimerkiksi suojaamalla varjolaivastoaan. Meille tämä tarkoittaa sitä, että merialueen ja ilmatilan valvontaa on tehtävä entistä aktiivisemmin, Turunen arvioi Ruotuväen haastattelussa.

Itämeren turvallisuustilanne on Turusen mukaan pysynyt hallinnassa, mutta alueella on nähtävissä lisääntynyttä sotilaallista aktiivisuutta. Naton ja Venäjän samanaikainen toiminta on nostanut jännitteisyyden tasoa erityisesti viime vuoden aikana.

Sotilastiedustelu ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, että Suomeen kohdistuisi vuoden 2026 aikana välitöntä sotilaallista uhkaa. Turunen kertoo, että tilanne Suomen lähialueella ei ole muuttunut merkittävästi verrattuna edellisvuoden katsaukseen.

– Suomi on hyvin valmistautunut. Nato-jäsenyys on tuonut sen, että alueellamme harjoitellaan huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Olemme luottavaisia siitä, että Suomen puolustusvoimat on iskussa, valmis ja varautunut kaikkiin kehitysmahdollisuuksiin.

Sotilastiedustelun julkisen katsauksen tavoitteena on tarjota kansalaisille realistinen ja avoin kuva turvallisuusympäristön kehityksestä. 

– Tämänkin raportin lopputulema on, että kansalaisemme voivat edelleen nukkua rauhallisesti.

Kansainvälistä oppia

Turusen mukaan Nato-jäsenyyden ensimmäinen täysi vuosi on ollut sotilastiedustelulle merkittävä oppimiskokemus. Suomi johti vuonna 2025 Naton sotilastiedustelukomiteaa, mikä avasi suomalaiselle tiedustelulle suoran näkymän liittokunnan strategiseen tiedustelutoimintaan ja sen ohjaukseen.

– Olemme saaneet erittäin hyvän oppivuoden ja päässeet sisään Naton tiedustelurakenteisiin. Siihen, miten tiedustelutoimintaa ohjataan ja miten eri valtiot toimivat liittokunnassa tiedustelun osalta. Hyppäsimme syvään päätyyn ja pääsimme nopeasti ytimeen.

Puheenjohtajuuskausi toi Turusen mukaan myös näkyvyyttä Suomelle ja suomalaiselle sotilastiedustelulle liittokunnan sisällä.

– Samalla saimme myös näkyvyyttä. Muut liittokunnan maat pääsivät näkemään, millainen Suomi on, mitä on Suomen sotilastiedustelu ja miten me asioita johdamme ja hoidamme. Palaute muilta mailta on ollut pelkästään positiivista ja jopa ylistävää.

Turunen kertoo, että Suomen Nato-jäsenyys on lisännyt merkittävästi luottamusta Suomeen liittokunnan sisällä ja syventänyt sotilastiedustelun yhteistyötä.

– Kun liityimme Natoon, Suomen luottamuksen taso muiden silmissä kasvoi. Meistä tuli entistä luotettavampi kumppani, joka on tuonut tiedusteluyhteistyöhön lisää syvyyttä ja parantanut yhteistyön tasoa.

Kilpajuoksu pohjoiseen

Turusen mukaan arktisen alueen merkitys kasvaa nopeasti, ja kilpailu alueen luonnonvaroista sekä vaikutusvallasta kiristyy. Kiinnostus ei rajoitu enää vain arktisiin valtioihin, vaan mukaan on tullut myös toimijoita alueen ulkopuolelta.

– Arktisen alueen kilpailutilanne on kiristynyt ja kiristyy edelleen. Viimeisimmät käänteet osoittavat, kuinka merkittävä arktinen alue on paitsi arktisille valtioille myös muille toimijoille.

Yksi keskeisimmistä ulkopuolisista toimijoista on Kiina, joka pyrkii vahvistamaan asemaansa arktisella alueella yhteistyössä Venäjän kanssa.

– Kiina on solminut erilaisia yhteistyömuotoja Venäjän kanssa ja pyrkii Venäjää hyödyntäen pääsemään arktiselle alueelle. Tässä se on osittain jo onnistunut, Turunen toteaa.

Turusen mukaan arktisen alueen kehitys kytkeytyy yhä tiiviimmin suurvaltojen väliseen valtakamppailuun, jossa korostuvat sekä luonnonvarat että alueen strateginen asema.

– Tämä luo kilpailuasetelmaa erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välille. Viimeisimmät käänteet ja presidentti Trumpin vetoomukset osoittavat huolta arktisen alueen kehityksestä.

Alueen kiristyvä tilanne heijastuu myös Suomeen. Turusen mukaan Suomi on osa Pohjoismaista ja euroatlanttista kokonaisuutta, jonka vakaus on Suomelle keskeinen turvallisuuskysymys.

– Olemme Pohjoismaa, ja tärkeimmät ystävämme ja kumppanimme ovat Pohjoismaita. Olemme Natossa, ja kaikki nämä maat ovat liittokunnan jäseniä. Sillä on merkitystä myös meille, Turunen korostaa.

Suomen tavoitteena on Turusen mukaan, että tilanne pysyy vakaana.

– Me haluamme, että arktinen alue pysyy järjestyksessä ja rauhallisena ja että mahdolliset ristiriidat ratkeavat rauhanomaisin keinoin. Tällä hetkellä siitä on myös nähtävissä merkkejä.

Sotilastiedustelun julkisen katsauksen tarkoituksena on tarjota julkinen ja ajantasainen kuva sotilastiedustelussa ajankohtaisista asioista ja turvallisuusympäristön kehityksestä. Se ei sisällä salassa pidettäviä yksityiskohtia, vaan kuvaa keskeisiä turvallisuuteen vaikuttavia ilmiöitä, uhkakuvia ja kehityssuuntia.