Rannikkolaivasto

Passing exercise-harjoitukset eivät vaadi yhtä paljon valmisteluja, kuin laajemmat monikansalliset harjoitukset.

Kansainvälistä miinantorjuntaa Saaristomerellä

Joakim Kullas

Rannikkolaivasto harjoitteli Naton miinantorjunta-alusosaston kanssa Saaristomerellä järjestetyssä PASSEX-harjoituksessa. Harjoituksen päämääränä oli kehittää kansallisen miinantorjunnan osaamista ja yhteistoimintakykyä kansainvälisessä toimintaympäristössä.


Saaristomerellä seilasi 27.- 28. huhtikuuta miinantorjunta-alusten armada, kun Rannikkolaivasto harjoitteli yhdessä Naton alusosaston kanssa. Kansainvälinen miinantorjunnan PASSEX-harjoitus (Passing exercise) oli mahdollista järjestää koronatilanteesta huolimatta, sillä laivojen miehistöt eivät olleet fyysisesti tekemisissä keskenään.

Suomesta toimintaan otti osaa Katanpää-luokan miinantorjunta-alus MHC Purunpää 4. Miinantorjuntalaivueesta. Natoa edustamaan seilasivat sen sijaan Naton miinantorjunta-alusosaston saksalainen johtoalus FGS Donau, hollantilainen miinantorjuntalaiva HNLMS Willemstad sekä norjalainen HNOMS Otra. 

4. Miinantorjuntalaivueen komentaja, komentaja Juhani Lehtimäki kertoo, että harjoituksen painopiste oli alusosastotoimintaan liittyvissä perusharjotteissa. Pääosassa olivat puheviestimenetelmät, alusten huoltaminen merellä sekä alusten liikkuminen muodostelmassa. Komentaja Lehtimäki kuvailee muodostelmassa liikkumista eräänlaisena sota-alusten sulkeisjärjestysharjoituksena ja mainitsee sen sujuneen hyvin. 

– Komentajan näkökulmasta tarkasteltuna PASSEX-harjoitus osoitti, että MHC Purunpää kykenee yhteistoimintaan Naton miinantorjunta-alusosaston kanssa, Lehtimäki alleviivaa.

Saaristomeren harjoitus oli osa suurempaa kokonaisuutta. Toiminta perustuu Katanpää-luokan alusten sijoittamiseen Naton kriisinhallintaan tarkoitettujen nopean toiminnan joukkoja täydentävän toiminnan joukkopooliin vuodeksi 2020. Lehtimäki kertoo, että tavoitteena on kehittää Katanpää-luokan alusten suorituskykyä, yhteensopivuutta, sekä valmiutta asettaa joukkopooliin kuuluvia aluksia merelliseen kriisinhallintaoperaatioon. Mahdollinen operaatioon osallistuminen vaatii aina kriisinhallintalain mukaisen poliittisen päätöksen. 

– 4. Miinantorjuntalaivue valmistautuu asettamaan Katanpää-luokan aluksen operaatioon 60 vuorokaudessa kansallisesta päätöksestä, Lehtimäki väläyttää.

Naton joukkopooliin osallistuminen on osa normaalia Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoimintaa. Suomi on osallistunut Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan vuodesta 2012. Valmistelut 4. Miinantorjuntalaivueessa ovat alkaneet jo keväällä 2018 ja yhdessä harjoittelua on tarkoitus jatkaa vielä tämän vuoden kesällä ja syksyllä.

– Suunnitelmissa on, että MHC Purunpää harjoittelee kesäkuussa BALTOPS20-harjoituksessa ja MHC Vahterpää syksyllä Naton miinantorjunta-alusosaston kanssa, Lehtimäki listaa. 

Painopiste harjoitusjaksoilla tulee olemaan miinantorjunnan osaamisen sekä menetelmien kehittäminen vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Komentaja Lehtimäen mukaan 4. Miinantorjuntalaivueen toimintatavat ovat yhteneväiset kansainvälisten menetelmien kanssa. Pidempiaikaisilla harjoitusjaksoilla alusten toimintakyvyn ylläpito vahvistuu ja toistoja saadaan riittävästi. 

– Harjoituskokemuksilla kehitämme omaa osaamistamme ja vahvistamme kykyämme toimia osana Suomen meripuolustusta, Lehtimäki linjaa.

PASSEX-harjoitus järjestettiin tällä kertaa Naton miinantorjunta-alusosaston esityksestä, mutta tyypillisesti niitä järjestetään vuosittain. Passing exercise-harjoituksia toteutetaan yleensä eri valtioiden sota-alusten operoidessa samalla merialueella. Tavallisista kansainvälisistä harjoituksista poiketen ne voidaan toteuttaa suhteellisen nopealla aikataululla eivätkä ne vaadi pitkää valmistelutyötä.