Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuvassa Combat Camera -mies.

Kamerat taistelun keskellä

Puolustusvoimien Combat Cameraa toiminnanläheisempää kuvaustoimintaa on vaikea löytää. Taistelukuvaajat toimivat kentällä kuin muutkin sotilaat, mutta heillä kulkee valtava arsenaali kuvauskalustoa mukanaan.

Harjoituksia taistelukuvaajille löytyy maalta, mereltä sekä ilmasta, ainoa vakio työssä on mukaan tuleva kamera ja tavoite dokumentoida Puolustusvoimien toimintaa.

– Sinänsä me ollaan kentällä ihan niin kuin muutkin, mutta kyllä sen kameran tossa vyöllä huomaa, kaartinjääkäri Patrik Paajanen toteaa.

Toiminnassa korostuu sopiva varustus, joka palvelee kuvaajaa tehtävissään. Taktinen varautuminen ja yksityiskohtien hiominen korostuu, kun lähdetään viemään kameroita kentälle. 

– Me kannetaan kentälle ihan samat tavarat kuin kaikki muutkin, joiden lisäksi varustukseen täytyy mahtua kaikki meidän omat lisätarvikkeet, taistelukamerasuorituskyvyn varajohtaja ylikersantti Thomas Litchfield aloittaa.

Combat Cameran varusmiehillä kuuluu varustukseen muuten sotilaspoliisien käytössä oleva varustevyö, mihin kamerakalusto ja -tarvikkeet pitkälti sijoitetaan. Litchfield kertoo vyön tarjoavan erinomaista liikkuvuutta ja käytännöllisyyttä muihin ratkaisuihin verrattuna, mutta erikoistettu reppukin taistelijoilta löytyy, mikäli tulee tarvetta isommalle määrälle tavaraa. Kuvaajien käytössä on yksitaskuisen repun sijaan käytössä kuvaustehtäviin sopivampi reppu, jossa on enemmän taskuja ja kiinnikkeitä lisätarvikkeille.

Kamerat roikkuvat vyöllä taisteluvalmiina omissa kiinnikkeissään. Kuva: Leevi Karasti

Taistelu koettelee varustusta

Taistelukuvaajien kehitystyö Puolustusvoimien varustuksen muokkaamisessa tehtäviinsä sopivaksi on ihailtavaa.

– Meillä on vähän eri tarpeet varusteille kuin muualla ja me ollaan välillä kokeiltu vähän kaikenlaista. Täällä on jatkuvasti päällä testailu, että mitä on mukava ottaa taisteluun mukaan, mutta silti vastaa meidän kuvauspuolen tarpeisiin, Litchfield avaa.

– Käytämme vöillä itse muokattuja siviilipuolen Spider Holster -kamerakiinnikkeitä, jotka olemme kiinnittäneet vanhoihin tuplalipastaskuihin. Näin saamme kameran kiinni ja pysymään vähän paremmin turvassa. Olemme testanneet kaikenlaisia systeemejä, mutta päätyneet näihin, Litchfield kuvailee.

Jatkuvaa kehitystyötä muuhunkin varustukseen tuodaan myös jatkuvasti. Toiminnassa on linja, mihin taskut varustevyöllä- ja liivissä sijoitetaan, mutta tarjotaan varusmiehille myös vapautta soveltaa mallia itselleen sopivaksi.

– Itse olen sijoittanut tuon kiinnikkeen, että se on aika tuolla takana. Näin tämän kanssa voi syöksyä turvallisesti, jos kamera roikkuu sivussa se voi helpommin iskeytyä maahan. Alussa me kokeiltiin erilaisia asetteluja ja koettiin tämä toimivaksi, taistelukuvaaja, kaartinjääkäri Max Syrjälä hahmottelee.

– Meidän oma filosofia on, että emme ala käskemään miten kaiken kuuluisi olla. Jos toinen järjestys tuntuu paremmalta, niin totta kai varusmies voi itse sellaisen muutoksen tehdä, Litchfield linjaa.

Muuhun valokuvaustoimintaan suurena erona Litchfield näkee kaluston kestävyydessä ja sopivuudessa taistelutilanteisiin.

– Meillä on luonnollisesti lisäpykäliä kaluston valinnassa. Muualla voidaan katsoa mikä toimii ja mikä on käytännöllistä, mutta täällä täytyy varmistaa, että kalusto kestää taistelun rasitukset sekä sulautuu maastoon, Litchfield paljastaa.

Kaluston kestävyys maastossa on Litchfieldin mielestä tärkeimpiä ominaisuuksia tehtävissä valinnoissa. Moni siviilimaailman kamerakiinnikeratkaisuista ei toimisi kentällä ja metsään vietävän kaluston määrääkin pitää harkita tarkasti. Kuvaajat kantavatkin usein vain muutamaa objektiivia mukanaan, joista tärkein on heidän yleislinssinään toimiva “taisteluobjektiivi”. Kalliiden kameroiden ehjänä säilymisessä vielä varustusta tärkeämpää on käyttäjien perinpohjainen koulutus.

– Meidän porukalle on annettu koulutus siihen, miten selvitä taistelusta helposti rikkomatta kameroitaan. Muuten siinä toimii loppupäivän tai jopa loppuviikon sitten ihan jääkärinä, ylikersantti avaa.

Kuvaamisen lisävastuun ulkopuolella taistelukuvaajat toimivat kentällä täsmälleen kuin muutkin sotilaat. Kuva: Petro Salminen

Oikeat aseet toimintaan

Taistelukuvaajat Combat Cameralla käyttävät rynnäkkökivääreinään Puolustusvoimien käyttämä, taittoperällinen RK 95.

– RK 95 sopii meille ensinnäkin taittoperän vuoksi, että saadaan se vähän pienempään tilaan ja pois tieltä varsinkin kun on näin paljon tavaraa kun meillä on. Mahdollisuus optiikkaan myös on tärkeä. Meillä on näissä käytössä punapistetähtäimet, Litchfield erittelee.

Hyvin erilaisiin tilanteisiin on pystyttävä varautumaan ja nopea vastaus niihin on tositilanteessa äärettömän tärkeää. Vaihtaminen kamerasta aseeseen on perustaitoja taistelukuvaajalle.

– Harjoituksessa kaveri ampui metrin päässä sarjatulta ja siinä vieressä kuvasin toimintaa kaatuneen kuusen takana juuri piilossa viholliselta. Vaihtelin siinä vuorotellen kameran ja ampumisen välillä, Syrjälä muistelee.

– Meillä taistelija voi kirjaimellisesti vaan päästää irti kamerasta ja ottaa aseen käyttöön.  Puoli sekuntia on pitkä aika taistelussa. Mielellään kaverit osuvat ensimmäisellä laukauksella mihin tähtäävät, ja se on juuri se missä punapistetähtäin helpottaa, Litchfield perustelee.