Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Jasper Eerola

Kuvassa reservin liikunta-aliupseeri

Kersantti Elias Kuosmanen tähtää Pariisin olympialaisiin.

Kaksoiselämää urheilun ja aseiden maailmassa

Valtteri Vesarinne

Liikunta-aliupseerien työssä yhdistyy urheileminen, ja varusmiesten kouluttaminen sekä ohjaaminen.

Ammattiurheilija, ja ammattisotilas. Näitä kahta sanaa ei kuule usein käytettävän samassa lauseessa, mutta liikunta-aliupseerien kohdalla ne pätevät.

Puolustusvoimilla työskentelee yhteensä 12 määräaikaista liikunta-aliupseeria, joista kaikki ovat oman lajinsa huippuja, mutta ovat jääneet töihin Puolustusvoimille oman varusmiespalveluksen jälkeen.

Kersantti Elias Kuosmanen on yksi heistä. 

Kaksi vuotta sitten Kuosmanen otti osaa Tokion kesäolympialaisiin lajinaan kreikkalais-roomalainen paini. Hän kuuluu lajinsa parhaimpiin suomalaisiin edustajiin, mutta painimaton ulkopuolella hänet löytää parhaiten Kaartin jääkärirykmentissä sijaitsevasta Urheilukoulusta. 

Intohimo yhdistyy työssä

Kuosmanen kertoo, että kun Puolustusvoimat tarjosi hänelle liikunta-aliupseerin työpaikkaa varusmiespalveluksen jälkeen, oli päätös selkeä. 

– Työssäni pääsen yhdistämään sekä intohimoni eli painin että nuorten huipputason urheilijoiden eteenpäin auttamisen armeijassa, hän toteaa.

Erityisesti nuorten tukena oleminen on Kuosmaselle tärkeää, sillä hän pystyy peilaamaan omia kokemuksiaan varusmiespalveluksesta nuorisoon. Harjoittelu on ammattitasolla äärimmäisen tärkeää, ja varusmiespalvelus voi monelle tuntua tämän vuoksi haitallisena asiana. 

– Olen itse kokenut saman, ja silti edelleen ammattipainija. Haluan, että työlläni on merkitystä, ja päätavoitteena on olla nuorten tukena sekä luoda etenkin painijoille oikeanlainen harjoittelusuunnitelma, jotta varusmiespalvelu ei pilaa ura unelmia.

Suunnitelmallisen työn lisäksi liikunta-aliupseerina Kuosmanen on päässyt mukaan moniin edustuksellisiin tehtäviin.

Viiden vuoden työuran aikana hän on osallistunut esimerkiksi sotilasurheilun EM- sekä MM-kilpailuihin, joista on tullut myös menestystä.

– Parhaat muistot mitä minulla on ovat ehdottomasti vuoden 2019 sotilasurheilun maailmankisoista Wuhanista. Tapahtuma oli äärimmäisen hyvin organisoitu, ja menestystäkin tuli hopeamitalin merkeissä, hän muistelee.

Tärkeää kokemusta tulevaisuudelle

Puolustusvoimille työskentelevien liikunta-aliupseerien työ on kuitenkin vain määräaikainen, eli he eivät voi työskennellä pestissä koko loppuelämäänsä. 

Ammattiurheilijoille se kuitenkin tarjoaa äärimmäisen tärkeän sekä hyödyllisen tehtävän, sillä esimerkiksi Kuosmasen tapauksessa hän ei välttämättä pystyisi elättämään itseään pelkän painin avulla.

– Vaikka ottelenkin maailman huipputasolla, ei painissa liiku kovinkaan kummoisia rahasummia. Työni avulla pystyn elättämään itseni, ja se tarjoaa mahdollisuudet myös painitaidon ylläpitämiseen, hän kertoo.

Kuosmasen mukaan monet hänen edeltäjänsä ovat siirtyneet urheilu-uran jälkeen työelämään juurikin Puolustusvoimille, ja tällöin aiemmasta liikunta-aliupseerin kokemuksesta on paljon hyötyä.

Omaa tulevaisuuttaan hän ei kuitenkaan halua miettiä vielä liian pitkälle, vaan katseet kiinnittyvät Pariisin olympialaisiin, joihin Kuosmanen pyrkii.