Kaksi Merivoimien alusta Naton rauhan ajan tehtäviin ensi vuonna – Ilmavoimien osallistuminen vielä epävarmaa
Suomi mukana Naton tehtävissä ensisijaisesti Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla.
Valtioneuvosto hyväksyi 22. toukokuuta selonteon Puolustusvoimien osallistumisesta Naton tehtäviin vuonna 2026.
Puolustusvoimat osallistuu Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin kahdella Merivoimien aluksella vuonna 2026.
Pysyvän laivasto-osaston SNMG1:n tehtäviin osallistutaan yhdellä Hamina-luokan aluksella. Pysyvän miinantorjuntaosaston SNMCMG1:N tehtäviin puolestaan osallistutaan yhdellä Katanpää-luokan aluksella.
Puolustusministeri Antti Häkkänen kertoo Puolustusministeriön tiedotteessa, että tehtäviä suoritetaan Naton merellisellä vastuualueella. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti Itämerta, Pohjanmerta ja Pohjois-Atlanttia.
Puolustusvoimilla on jo ollut aluksia Naton pysyvissä alusosastoissa. Merivoimat asetti ohjusvene Hangon osaksi Naton pysyvää laivasto-osastoa maaliskuun lopussa. Tilanne ei siis ole täysin uusi.
Naton maavoimajoukkojen ja ilmapuolustuksen tehtäviin ei ole tarkoitus osallistua ensi vuonna.
Ilmavalvonnan päivystystoimintaan ja rauhan ajan tehostettuun ilmapuolustukseen osallistuminen ensi vuonna on vielä epävarmaa. Se riippuu F-35 käyttöönottoprojektin käynnistymisestä ja etenemisestä.
– Osallistumalla Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestimme liittokunnan yhtenäisyyttä sekä osoitamme valmiutta ja puolustuskykyä. Osoitamme myös vastuunkantoa lähialueemme turvallisuudesta ja lisäämme Itämeren alueen vakautta, Häkkänen kertoo.
Naton rauhan ajan tehtäviä toteutetaan eteentyönnetyillä maavoimajoukoilla (Forward Land Forces), pysyvillä merivoimaosastoilla (The Standing Naval Forces), ilmavalvonnan päivystystoiminnalla (Air Policing) ja rauhan ajan tehostetulla ilmapuolustuksella (Air Shielding).
Toiminnan tavoitteena on osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä, mutta lisäksi liittolaisten keskinäistä solidaarisuutta, jaettua vastuunkantoa ja yhtenäisyyttä.
