Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Markus Kinkku / MTS

Kuvassa Kainuun ammattikorkeakoulun rehtori

Kainuun ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarénin mukaan tarve kenttätestausalueille on kova.

Kainuu haluaa puolustusteknologian kehityksen keskukseksi

Urho Heinonen

Kainuun ammattikorkeakoulun rehtori lisäisi Puolustusvoimien, teollisuuden ja tiedeyhteisön yhteistyötä perustamalla kenttätestausalueen.

Vaikka suomalainen puolustusteollisuus onkin viime aikoina ollut kovassa nosteessa, ei Suomessa silti ole organisoitua kenttätestausaluetta puolustusteollisuuden kehityksen tueksi. Tällaisella alueella Puolustusvoimat testaisi erilaista materiaalia kulloistenkin tarpeiden mukaisesti aina asejärjestelmistä satelliittiteknologiaan. Testaamisen pohjalta puolustusteollisuus voisi kehittää oma toimintaansa.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tilaisuudessa puhuneen Kainuun ammattikorkeakoulun rehtorin Matti Sarénin mielestä kenttätestausalueen perustamiselle olisi suuri tarve. Sarénin mukaan alue mahdollistaisi tuotteiden tehokkaamman ja järjestelmällisemmän testaamisen, mikä puolestaan poikisi suuria harppauksia puolustusteollisuuden kehityksessä.

Sarénin mielestä oiva ympäristö kenttätestausalueen luomiselle olisi nimenomaan anteeksiantamaton maasto. Haasteet kirittäisivät alan yrityksiä pyrkimään kohti yhä parempaa kalustoa, joka on käyttökelpoista kaikissa toimintaympäristöissä.

– Testausympäristö on ideaali, kun se on vähän huono.


Naumasen mukaan laitteella voidaan simuloida arvokisalatujen profiilia. Kuva: Eemi Naumasen kotialbumi

Virtuaalikoulutus avaa uusia ovia

Sarén painottaa myös tiedemaailman sekä Puolustusvoimien välistä yhteistyötä. Hän kertoo monista tuoreista virtuaalisen maailman innovaatioita. Näihin "kyberfyysisiin järjestelmiin" lukeutuvat esimerkiksi fyysisestä maailmasta drooneilla luotavat kolmiulotteiset mallinnukset.

Lisäksi osaamista löytyy erilaisten koulutussimulaatioiden luomisesta. Simulaatioilla ja oppimispeleillä voidaan harjoitella esimerkiksi lääkintää, tutkia panssarivaunujen toimintaa tai opetella ajamaan moottorikelkkaa. Erilaisia käyttömahdollisuuksia riittää ja Sarénin mukaan paljon uuttakin on tekeillä.

Aliupseerioppilas Eemi Naumanen Kainuun prikaatin urheilukoulusta on saanut osansa teknologian kehityksen hedelmistä. Hän on ampumahiihdon nuorten maajoukkueessa ja on siksi päässyt testaamaan hiihtomattoa, jonka radat ovat virtuaalisia. Hänen mielestään mattohiihto tarjoaa treenimuotona kilpailijalle paljon mahdollisuuksia.

– Matolla pystyy tekemään erilaisia treenikokonaisuuksia ja esimerkiksi yhtäjaksoista ylämäkihiihtoa pystyy harjoittelemaan sisätiloissa ilman, että tarvitaan suurempia korkeuseroja maastossa, Naumanen suitsuttaa.

Vaikka maton päällä onkin varsin erilaista hiihtää rullasuksilla asfalttiin verrattuna, ei se Naumasta suuresti hetkauta.

– Paljon hiihtokilometrejä keränneelle ihmiselle tottuminen on aika nopeaa.

Mattohiihto tuo mainiota tukea harjoitteluun, mutta siinä on silti omat haasteensa ja rajoitteensa.

– Tietysti matolla ei juurikaan alamäkiä ole, joten käytännössä koko ajan joutuu hiihtämään, Naumanen naurahtaa.